– Puuta pitää saada metsästä ympäri vuoden ja kesällä puusta saa hyvän tien ansiosta neljä-viisi euroa enemmän motilta. Teiden kunnon merkitys korostuu talvien lauhtuessa. Nyt oli neljäs lauha talvi peräkkäin, Hautamäki perustelee kunnostustarvetta.

Kenttäesimies Juha Hanhikoski on metsäautoteitä suunnitellessaan havainnut tiejärjestelyissä paljon epäselvyyksiä. Epäselvyydet aiheuttavat turhia ongelmia ja riitoja yksityisin varoin tehtyjen ”penkkateiden” käytössä, eivätkä tiehoitokuntien hallinnoimien vanhojen metsäautoteiden asiatkaan ole aina järjestyksessä.

– Perusparantamisen yhteydessä epäselvyydet pannaan järjestykseen tietoimituksessa. Sillä on ajan mittaa yllättävän suuri vaikutus tien kunnossapitoon, Hanhikoski sanoo kokemuksesta.

Kesäisin metsänomistajat tarvitsevat tietä myös taimikoiden istutukseen ja hoitoon. Valtion tuella rakennetut ja peruskunnostetut metsäautotiet pidetään EU-lainsäädännön velvoittamana vastedes auki myös jokamiehen oikeuden turvin metsistä virkistystä hakeville. Kaustisen suunnalla tiet ovat tosin olleet virkistyskäytölle auki muutenkin. Kelirikon ajaksi metsäautoteitä tietysti rauhoitetaan liikenteeltä.

Tärkein kannustaja vanhojen, joskus melko kehnosti rakennettujen metsäautoteiden perusparantamiseen on valtion tuki. Suunnittelun maksaa valtio yksityisille kokonaan arvonlisäveroa lukuunottamatta ja senkin saa takaisin verovelvolliseksi ilmoittautumalla. Varsinaiset perusparantamistyöt maksavat olosuhteista riippuen 7 300-10 000 euroa tiekilometriltä.

Keskipohjalaiselle metsänomistajalle jää ilmaisen suunnittelun jälkeen maksettavaksi parantamistöistä kestävälle metsätaloudelle myönnetyn avustuksen ja verovähennyksen hyödyntäen vain 36 prosenttia kustannuksista.

– Siihen sisältyy kaikki tienpientareiden kantojen ja kivien poistosta aina tienpinnan muotoiluun ja pintamurskeeseen asti, Mika Hautamäki selvittää.

Perinteisesti uusi tie on monelle paha, jos se sotkee omaa arkea, mutta kuitenkin hyvä, jos se tulee naapurin puolelle ja on minulle ilmainen. Metsäautoteiden suunnittelijat eivät kuitenkaan ole kohdanneet tien valmistumisen jälkeen vihoittelua edes niiltä, jotka ovat taipuneet hankkeeseen vain suuren enemmistön tarpeiden edessä.

Kustannusten jyvitys käyttäjien kesken on tarkkaa hommaa ja vaatii paljon työtä. Suhteessa kustannuksiin kaikki huomaavat kuitenkin hyötyneensä yhteisestä hankkeesta ja melkein jokainen sen myöntää todeksi. Teiden ”vapaamatkustajiin” suhtautuminen saattaa olla penseätä.

– Valtion tuet voidaan nähdä perusteluna metsäautoteiden vapaalle satunnaiselle käytölle, Juha Hanhikoski sanoo.

Isolla kalustolla metsäautoteillä liikkuvat puutavaran kuljettajat toivovat, että teitä yhdistettäisiin, jolloin läpiajo olisi mahdollista. Pelko liikennemäärien kasvusta ja turhasta ”rallauksesta” antaa kuitenkin usein aiheen vastustaa lähes yhteen yltävien metsäautoteiden yhdistämistä.

Tokkopa läpiajoa ja rallausta kovin paljon tulisi, kun tämän päivän nuoret eivät marjasta ja ihanteena ovat asvalttia kiitävät räikköset.

urpo.nykyri@kpk.fi