Ennen käyttöön ottamista uusi kuljetustukijärjestelmä menee EY:n komission hyväksyttäväksi, minkä jälkeen se saatetaan Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella.

– Komission kantaa odotellaan. Sieltä ei ole kuulunut vielä mitään, mutta uudistus menee kokemukseni perusteella läpi haluamassamme muodossa – tavalla tai toisella. Vuoden 2008 ensimmäisen vuosipuoliskon maksatukset kuitenkin viivästynevät, teollisuusneuvos Heikki Vesa kauppa- ja teollisuusministeriöstä ennakoi.

Alueellinen kuljetustuki sisältää tukialueella jalostettujen, lähtevien tuotteiden maan rajojen sisällä tapahtuvan tie- ja rautatiekuljetuskustannuksia alentavan tuen sekä tuen tietyissä satamissa tapahtuville satamatoiminnoille. Vuonna 2006 tukea maksettiin yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Keskimäärin tuki oli KTM:n elinkeino-osaston selvityksen mukaan 15-16 prosenttia tukeen oikeuttavista kuljetuskustannuksista.

Tuen saajina oli runsaat 300 pientä ja keskisuurta yritystä. Keskimääräinen puolivuosittainen tuki oli runsaat 7 000 euroa ja riviin asetetuista hakijoista keskimmäinen sai (mediaaniyritys) 2 300 euroa.

– Muihin tukiin verrattuna kuljetustuki on sikäli erilainen, että se on lakisääteinen eikä harkinnanvarainen ja tuki haetaan takautuvasti, yritystutkija Esko Kesälä Pohjanmaan TE-keskuksesta kannustaa yrityksiä tutustumaan omiin edellytyksiin saada tukea.

Tuki on maksettu pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, liikevaihto on enintään 50 miljoonaa ja taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Toimialoista kuljetustukea on maksettu eniten sahatavaran ja puuteollisuustuotteiden kuljetuksille, toiseksi eniten betonituotteiden, sitten metalli- ja muovituotteiden kuljetuksille.

Erilaisten tuen saannin rajausten joukosta mainittakoon kuljetuksen minimimatka, joka on ollut rautatie- ja kuorma-autokuljetuksissa 266 kilometriä. Kuorma-autokuljetuksista ei makseta kuljetustukea, jos kuljetus on tapahtunut omalla kuljetuskalustolla.

Kuljetusten alueellisella tukemisella pyritään alentamaan syrjäisten seutujen pk-yritysten pitkistä matkoista aiheutuvia kuljetuskustannuksia, jotta ne olisivat tasavertaisessa asemassa muualla Suomessa toimivien yritysten yritysten kanssa. Tuen toivotaan myös lisäävän tuotannon määrä ja nostavan jalostusastetta.

Elintarvikkeiden kuljetustuki on EU:ssa erityisten säännösten alaista, jonka vuoksi kaikille elintarvikkeille ei ole voitu maksaa kuljetustukea. Esimerkiksi kalavalmisteille tukea ei ole maksettu lainkaan ja lihajalosteillekin hyvin rajoitetusti. Ensiasteen elintarvikejalosteiden pääsy tuen piiriin väljentää nyt maksukäytäntöä.

EU:n perustavoitteena on taloudellisen kasvun edistäminen työvoiman, tavaroiden ja palvelujen sekä pääoman liikkuvuutta vauhdittaen. Haavoja hoidetaan aluepolitiikalla, joka ei salli aisan yli potkimista – näin ainakin Suomessa on perusteltu lukuisten aluepolitiikan instrumenttien hylkäämistä.

KTM:n elinkeino-osaston selvityksen mukaan kuljetustuella näyttäisi olevan joissakin tapauksissa merkittävä vaikutus yritysten sijoittumiseen ja työllistämiseen. Tuki tasaa kuljetuskustannuseroja, muttei vääristä kilpailua. Vaikutuksia tehostaisi tuen tason korottaminen ja kohteiden laajentaminen.

Ruotsin kuljetustuki on noin kymmenen kertaa Suomen kuljetustukea suurempi kohdistuen myös raaka-aine ja puolivalmistekuljetuksiin, merikuljetuksiin, suuriin yrityksiin sekä laajempaan toimiala- ja tuotekirjoon.