– Vuotuinen liikevaihto kipuaa lähes sataan miljoonaan euroon, mistä viennin osuus on viidenneksen luokkaa. Alalla toimii 15 yritystä, joiden palveluksessa on noin 320 henkilöä, Himanka esittelee puualan keskeisiä tunnuslukuja.

Hän mainitsee vertailun vuoksi, että työntekijämäärältään merkittävin teollisuudenala on metalli, joka työllistää noin 400 henkilöä. 28 metalliyrityksen liikevaihto on kuitenkin puualaa pienempi eli lähes 80 miljoonaa euroa.

Puunjalostuksesta löytyy myös Kalajoen suurin yksittäinen yritys. Keittiöistään tunnetun Topi-Kalustaja Oy:n palveluksessa on noin 150 henkilöä. Sahaukseen ja höyläämiseen keskittyvä Junnikkala Oy puolestaan työllistää lähes 100 työntekijää.

– Puunjalostuksen parissa toimii myös pieniä ja nuoriakin yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet ja löytäneet sillä tavalla omat markkinansa, Himanka kertoo.

Laatu pitää puualan yrityksetkin pinnalla, mikä edellyttää säännöllisiä investointeja ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Työntekijöitä Kalajoelta löytyy. Kalajoen ammattiopisto Artema kouluttaa alan ammattilaisia puuosastollaan. Myös rakennusosaston käyneillä on perusvalmiudet alalle.

– Elinkeinopalvelut avustaa yrityksiä muun muassa toimitila- ja rahoitusasioissa sekä on mukana alueellisissa koulutus- ja kehittämishankkeissa. Alakohtaisissa palavereissa yrittäjät ovat nostaneet nämä asiat keskeisimpinä esille, Himanka selvittää.

Puualan yrityksiä toimii eri puolilla Kalajokea. Uusia teollisuustontteja kaavoitetaan Meinalaan, jossa kaavatyö on parhaillaan käynnissä. Meinalassa on jo muutama puunjalostusyritys.

– Seutukunnallinen tuotannollisten yritysten kehittämishanke Sopke tarjoaa myös puualan yrityksille niiden tarvitsemia asiantuntijapalveluja. Ylivieskan teknologiankylän suunnittelema kansainvälisyyshanke puolestaan auttaa vienti- ja kansainvälisten yhteyksien asiantuntijapalveluissa, Himanka sanoo.

Ylivieskan seutukunnan yrityshautomo aloittaa helmikuun alussa toimintansa myös Kalajoen yrityspalvelukeskuksessa. Puu on yksi yrityshautomossa kehitettävistä toimialoista. Yritystoimintaa suunnitteleva saa hautomon kautta asiantuntijapalveluja.

Seutukunnassa toimiva Valme- hanke taasen tarjoaa koulutusta yrittäjille ja yritysten henkilöstölle.

Kalajoen satama on merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan puualaa kalajokisena kokonaisuutena.

– Satama on erikoistunut sahatavaran vientiin, missä se maamme seitsemänneksi suurin. Vuonna 2006 vietiin 375 000 sahatavarakuutiota. Nykyisen aseman säilyttäminen on tulevaisuuden tärkeä tavoite, Himanka arvioi.

Satama työllistää välittömästi 60-70 henkilöä. Välillinen määrä on huomattavasti suurempi, sillä asiakaskuntaan kuuluu muun muassa kymmeniä sahoja ja useita kuljetusyrityksiä.

heikki.gummerus@kpk.fi