Ei ole mitenkään epätavallista, että tuomiot muuttuvat hovioikeuden käsittelyssä. Sitä varten oikeusjuttuja sinne viedäänkin. Eniten ympäri maan on kuitenkin ihmetyttänyt hovioikeuden esittämät perustelut ratkaisulleen. Raiskaustuomio lieveni, koska hovioikeuden mukaan käytetty väkivalta oli lievää ja rikoksen kohteeksi joutunut uhri lähellä suojaikärajaa eli 16 vuotta.

Maalaisjärjellä ajateltuna hovioikeuden perustelut lähinnä ihmetyttävät. Itä-Suomen hovioikeuden tulkintoja on hämmästellyt muun muassa Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen (Aamulehti 3.7.). Hän pitää suomalaista seksuaalirikoslainsäädäntöä auttamattomasti vanhentuneena, sillä Utriaisen mukaan laeissa ei esimerkiksi huomioida lainkaan uhrin kokemuksia. Utriaisen mukaan tuomarit on myös koulutettu normirangaistusjärjestelmään, jonka mukaan meillä seuraa raiskauksista 1-2 vuoden tuomioita.

Vertailu Suomen ja Ruotsin rangaistuskäytännöissä on mielenkiintoinen. Esimerkiksi törkeissä seksuaalirikoksissa suomalaistuomiot ovat puolet siitä mitä Ruotsissa. Törkeästä raiskauksesta tuomittiin viimeisimpien tilastojen eli vuoden 2007 lukujen perusteella Ruotsissa keskimäärin 70 kuukauden rangaistukseen ja Suomessa 35,5 kuukauteen. Eron selittää nimenomaan se, että Ruotsissa törkeästä tekomuodosta minimirangaistus on 48 kuukautta ja meillä 24 kuukautta.

Terttu Utriainen hämmästelee seksuaalirikostuomioissa myös sitä, että tuomioistuimissa päätöksiä perustellaan yleensä tekijän eikä uhrin kannalta. Eikö nimenomaan seksuaalirikoksia olisi katsottava uhrin kannalta. Tällaisen rikoksen kohteeksi joutuneella on aina hyvin vaikea tie paluulle normaaliin elämään. Useimmille se ei onnistu koskaan.

Toivottavaa olisikin nyt, että oikeusministeriö aloittaisi seksuaalikoslainsäädännön uudistamisen. Sitä ennen toivon mukaan saadaan kuitenkin Korkeimman oikeuden kanta nyt puheena olevaan tuomioon.