OULU

Avara panoraama – rajanylityksiä suomalaisessa maisemavalokuvauksessa Galleria Colmiossa Oulussa 3.5.- 20.6.

Galleria Colmiossa avautunut ”Avara panoraama” -näyttely on kooste Espoon Gallen-Kallela museossa esillä olleesta laajasta, yli sadan vuoden aikajaksolle sijoittuvasta, maisemaan, ympäristöön ja elinkeinoihin keskittyvästä mustavalkoisesta valokuvanäyttelystä. Tarkennus, rajanylityksiä, kertoo siitä, että suomalaisuuden rajoja on näyttelykuvissa alueellisesti myös rikottu.

Näyttelyn valokuvaajat ovat I. K. Inha (1865-1930), J. G. Granö (1882-1956), Erkki Mikkola (1904-1940), Pentti Sammallahti, s.1950, Jorma Puranen, s.1951 ja näyttelyn kuraattorinakin toiminut Taneli Eskola, s. 1958.

Panoraama, laaja yleisnäkymä, on maisemakuvauksen alkuperäisin tyyppi, jossa kiinnostuksen kohteena on paitsi maisematyyppi myös maaston pinnanmuodostus vaihtelevine korkeuseroineen.

Ensimmäisenä mieleen nouseviin kysymyksiin, millaisin välinein ja tekniikoin valokuvaajat ovat ennen digiaikaa panoraamakuvansa toteuttaneet, löytyy vastauksia näyttelyn esitteestä.

Usean kuvaotoksen yhdistäminen näkyy selvästi näyttelyn vanhimmasta panoraamasta, Jacob Indurskyn 1880-luvulla Viipurin linnan tornista kuvaamasta kaupunkinäkymästä, mutta liittäminen on jo onnistuneempaa Inhan kuvaamassa Kaivopuiston rantaa teoksessa vuodelta 1928.

1900-luvun alun panoraamakuvauksen maineikkaita edustajia ovat maantieteilijä J. G. Granö ja geologi Erkki Mikkola. Granö on yhdistänyt maisemaan alueellista elämäntapaa mm. valokuvassa ”Härkäkaravaani, Mongolia”, hevosvetoisessa ” Virkamatka arolla” ja otoksessa ”Ryzkova, suomalainen siirtola”.

Talvisodassa 36-vuotiaana kaatuneen Erkki Mikkolan väitöskirja Pohjois-Lapin maisemista ja kallioperästä ehti valmistua vuonna 1932. Mikkola oli taitava panoraamakuvaaja, joka edisti valokuvillaan myös matkailualaa. Hänen valokuviaan on mm. Granön teoksessa, ”Suomen maantieteelliset alueet, 1932”.

Mikkola julkaisi v. 1938 valokuvateoksen ”Kainuu kuvissa”. Mikkolan näyttelyteoksia ovat mm. karun jyhkeät ”Petsamo”-kuvat sekä ”Pyhätunturi, Pelkosenniemi” ja ”Ylitornio, Aavasaksa”.

1950-luvulla syntyneistä valokuvataiteilijoista Pentti Sammallahden kuvaedustus on mittavin. Hänen erikoiskohteensa Vienan Karjala on koottu pöytäsarjaksi, jossa talot, kylänraitit, ihmiset ja kotieläimet ilmentävät eloisaa arkirealismia. Humoristisimmassa valokuvassa kylän johtajakoira poseeraa moottoripyörä/kelkka- härvelissä uteliaan lajiparven ympäröimänä.

Taneli Eskolalla on poikkeuksellisen taiteellinen kuvanäkemys. Hän on kuvannut pehmeän maalauksellisia näkymiä muun muassa Aulangolta. Eskolan valokuvaajan katse etsiytyy mielellään luonnon yksityiskohtiin, puustoon, kasvillisuuteen ja heinäpeltoon.

Maisema- ja ympäristönäkymien virkistävänä lisäantina ovat Jorma Purasen kookkaat muotokuvat kolttasaamelaisista. ”Donna Fofanoff, Supru, Suomi”, on saanut taustakseen valkean kankaan, joka jakaa onnistuneesti etäisen järvipanoraaman. Kuvattaviksi ovat suostuneet myös ”Aimo Feodoroff” ja ”Feodoroffin perhe”.