Hän toteaa, että imetys on sisäsyntyinen äidin ja lapsen välinen luonnollinen asia, jonka epäonnistuminen ei kuitenkaan merkitse äitiydessä epäonnistumista. – Ruokintatapaa tärkeämpää on vastavuoroisuuden toimiminen äidin ja vauvan välillä. Vauvalla on voimakas läheisyydentarve ja sen tyydyttäminen on helppoa imetyksen avulla. Imetysperinteemme on kuitenkin katoamassa. Tosin se on edelleen parempi kuin monessa muussa maassa, Helinä Göös muistuttaa.

Tällä viikolla vietetään maailmanlaajuista imetysviikkoa yli sadassa maassa. Viikon teema on "Terveyttä äideille, terveyttä lapsille". Viikon organisoi World Alliance for Breastfeeding Action = WARA imetysjärjestöjen kansainvälinen verkosto, joka toimii yhteistyössä Unicefin kanssa.

Imetyksen edut tunnetaan maailmalla jo hyvin; imetys on tuottavaa työtä – terveyttä tulevaisuutta varten. WHO:n ja Unicefin 90-luvun alussa käynnistämän vauvamyönteisyysohjelman 10 askelta perustuu tutkittuun tietoon ja tähtää yhtenäiseen, samankaltaiseen imetysohjaukseen äideille.

Imetykseen liittyy
pelkoa ja
epävarmuutta
Tutkittua tietoa vauvojen kyvyistä ja kokemusmaailmasta on tänä päivänä jo paljon. Uudenlaisen tiedon hyväksyminen ja sisäistäminen on kuitenkin hidas prosessi.

–  Aikamme teknisyys, ylenpalttinen tiedon tulva, kiire ja tehokkuusvaatimus ovat voimakkaasti muokanneet äitiemme tapaa ajatella. Vauvan tarpeet ovat pysyneet samoina, mutta äideille imetys on muuttunut omavalintaiseksi, usein ylivoimaiseksi asiaksi, jonka taakse kätkeytyy paljon epävarmuutta ja epäonnistumisen pelkoa.

– Vauvan kokemusmaailmaan tutustuminen ja tarpeiden tunnistaminen vaatii rauhoittumista ja ennen kaikkea aikaa. Ajastahan nykyaikana juuri on puute. Läheisyys on – tai ainakin sen pitäisi olla – puoli ruokaa. Aikuisinakin kaipaamme kosketusta ja läheisyyttä. Se on meissä syvä, inhimillinen tarve, jonka tarpeen tyydyttämisellä on erikoisen suuri merkitys elämämme alkumetreillä. Meidän kulttuurissamme tälle asialle ei kuitenkaan ole osattu antaa tarpeeksi suurta merkitystä, Helinä Göös pohtii.

Tutkimusten mukaan elämämme ensimmäisten vuosien kokemuksilla on suurin vaikutus vuorovaikutustaitoihimme. Tällöin luomme käsityksen omasta itsestämme ja arvostamme. –– Vauvaa ei voi hellimisellä pilata. Vauvan onnellisena pitäminen rinnan avulla kannattaa. Se vaatii lyhyttä, kuukausissa laskettavaa, intensiivistä sitoutumista vauvan käyttöön.

– Imetysaika kysyy kieltämättä voimia varsinkin alussa. Onnistunut imetys on kuitenkin aina myös voimavara vauvaperheen arjessa.

Imetys edistää
äidinkin terveyttä
Imetyksen tiedetään vaikuttavan merkittävästi kansanterveyteen vauvojen ja pikkulasten sairauksien ehkäisijänä ja hyvinvoinnin lisääjänä. Vähemmän tunnettua on, että imetys edistää myös äidin terveyttä, Helinä Göös toteaa.

Äidinmaito auttaa lapasen kasvua, aivojen kehittymistä sekä immuunijärjestelmän toimimista parhaalla tavalla. Imetyksen vaikutus tavallisten lasten tautien ehkäisijänä on suuri. Äidinmaidon vaikutus ripulin, sekä korva-, virtsateiden- ja hengitysteiden tulehdusten ehkäisyyn on hyvin tutkittu ja dokumentoitu. Imetystapahtuma itsestään taas vapauttaa kasvuhormoneja, edistää suun alueen tervettä kehitystä ja auttaa äidin ja lapsen välisen turvallisen kiintymyssuhteen muodostumisessa.

– Imetys on osa sitä elämänkaarta, johon naisen keho on biologisessa mielessä valmistautunut, ja kuuluu äitiyteen yhtä luontevasti kuin raskaus ja synnytys. Niinpä on luonnollista, että sillä on myönteisiä terveysvaikutuksia myös imettävään äitiin. Yksinomaisen imetyksen aloittaminen pian synnytyksen jälkeen vähentää riskiä synnytyksenjälkeiseen verenvuotoon ja anemiaan. Kun äiti ja lapsi ovat oppineet sujuvan imetyksen, äidin itseluottamus lisääntyy ja huoli lapsen hyvinvoinnista vähenee. Jos korvikkeita ei käytetä lainkaan, säästetään voimia, rahaa ja aikaa. Imetys voi myös parantaa äidin omaa immuniteettia, vähentää raskauden riskiä ja pienentää insuliinin tarvetta diabeetikkoäideillä. Pitkällä tähtäimellä imetys suojaa äitiä rinta- ja munasarjasyövältä ja luiden haurastumiselta.

Imetysasiantuntijat korostavat, että mitä enemmän imetyksen etuja tunnetaan, sitä tärkeämpää on tarjota jokaiselle perheelle todellinen mahdollisuus onnistua imetyksessä. Vaikka imetys onkin luonnollisin tapa ruokkia lapsi, imetys ei aina suju luonnostaan. Paitsi neuvoloista ja synnytyssairaaloista, apua ja tukea imetykseen voi saada myös vapaaehtosilta tukihenkilöiltä ja imettävien äitien ryhmistä, joita kokoontuu joka puolella Suomea. Myös Vauvamyönteisyys ry:n valtakunnalliseen imetystukipuhelimesta (041-528 5582) voi kysyä tukea ja neuvoja.

(Julkaistu 2003)