Riitta-Maija Sykkö (KP)
Tieto syöpään sairastumisesta tulee aina yllätyksenä. Se on shokki silloinkin, kun jotain jo osaa aavistella. Syöpää pidetään salakavaluutensa takia edelleenkin pelottavana ja mystisenä asiana, vaikka syöpäsairauksia voidaan hoitaa nykyisin menestyksellisesti ja yhä useampi paranee sairaudestaan. Siitä huolimatta sairastuminen aiheuttaa muutostilanteen koko perheessä ja parisuhteessa. Monet vaikeat ja pelottavatkin asiat koskettavat ja tulevat yllättäen lähelle. Perheenjäsenten ja läheisten tuki on enemmän kuin tarpeen.– Mielessä pyörii kaikenlaista, päällimmäisenä tietenkin kysymys paranemisesta ja selviytymisestä. Miten minun käy, paranenko tästä, minkälaisia hoitomahdollisuuksia on tarjolla, miten ne purevat, miten sairaus vaikuttaa muuhun elämään, miten kertoa perheelle, ystäville, työtovereille? pohtivat alahärmäläinen Kerttu Heikkilä ja kokkolalainen Paavo Piispanen.
Kerttu Heikkilä sairastui kolmisen vuotta sitten sitten rintasyöpään. Paavo Piispanen puolestaan menetti ensimmäisen vaimonsa samaan sairauteen. Nyt hän on uudelleen samassa tilanteessa Kertun sairastuttua.
– Kun Kerttu sai kuulla sairaudestaan sanoin, että hänellä on lupa huutaa ja itkeä. Ymmärrän hyvin voimakkaatkin reaktiot. Kukaan ihminen ei voi tietää etukäteen, miten hän reakoi ja mitä tuntee, kun hänelle kerrotaan sairaudesta, Paavo Piispanen toteaa.
– Aviopuolison sairastuminen muuttaa myös parisuhdetta. Yleensä sairaus lähentää ainakin hyvin toiminutta parisuhdetta. Jos käy päinvastoin tai sairaus ajaa peräti avioeroon, parisuhteessa on ollut rakoilua jo ennen sairautta, toteaa Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen Kokkolan neuvonta-aseman hoitaja Maj-Britt Himanka.
– Toki sairastuminen vaatii perheessä paljon yhteispeliä ja jaksamista. Ajatukset pyörivät sairastuneen ympärillä ja perhe on hänestä huolissaan. Erityisesti sairauden alkuvaiheessa mielessä pyörii valtavasti kysymyksiä ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
– Sairastuneen täytyy kuitenkin voida tuntea, että hänestä välitetään. Hän kaipaa toisen hellyyttä ja läheisyyttä. Hänellä pitää olla oikeus kertoa omista tunteistaan, Paavo Piispanen muistuttaa. Hän pitää valitettavana sitä, että edelleenkin syöpä herättää pelkoa kanssaihmisissä. Valitettavan usein syöpään sairastunut jää yksin.
– Monet hyvätkin ystävät kaikkoavat, eivät tule käymään, eivät edes soita. He saattavat kiertää kulman taakse, kun tulevat kadulla vastaan tai valitsevat toisen käytävän marketissa. Ilmeisesti sairastunutta on vaikea lähestyä. Ei tiedetä, mitä puhua hänen kanssaan. Tällaisista turhista peloista pitäisi päästä eroon ja tulla rohkeasti käymään ja puhutella vastaan tullessa. Ei syövässä ole mitään salattavaa eikä se myöskään tartu. Sairastuneelta voi yksinkertaisesti kysyä, mitä hänelle kuuluu, Paavo Piispanen neuvoo.
Kohtalotovereilta
paljon tukea
Kerttu Heikkilä on itse saanut parasta mahdollista tukea kohtalotovereiltaan, heiltä jotka ovat itsekin sairastuneet. – Olen saanut tuttuja sairaalasta ja olemme myös kyläilleet toistemme luona. Saman sairauden kokeneiden kanssa on helppo keskustella huolistaan ja tunteistaan, hän toteaa. Tieto sairastumisesta pistää myös elämän arvot uuteen järjestykseen. Monet ennen tärkeät asiat menettävät väkisinkin merkitystään ja uudet asiat nousevat tilalle.
Kerttu Heikkilä ja Paavo Piispanen antavat täyden tunnustuksen myös Kokkolan neuvonta-asemalle. – Tämän kautta olemme saaneet paljon tietoa. Tänne voi aina tulla käymään tai soittaa, jos on jotain kysyttävää.
Syöpäyhdistyksen Kokkolan neuvonta-asema sijaitsee Mannerheimin aukiolla eli keskeisellä paikalla. Sinne on helppo poiketa. – Tosin useimmat tulevat ajatelleeksi neuvonta-asemaa vasta siinä vaiheessa, kun syöpä osuu omalle tai perheenjäsenen kohdalle. Silloin lähdetään hakemaan tietoa ja tukea, Maj-Britt Himanka toteaa.
Maj-Britt Himanka on työskennellyt neuvonta-asemalla yli kymmenen vuotta. Sinä aikana syövän hoitomuodot ovat selvästi parantuneet. – Periaatteessa jopa 80 prosenttia sairastuneista paranee. Rintasyövästä paranee jopa 90 prosenttia. Parantuneet hoitotulokset ovat ilman muuta tämän työn ilahduttava puoli. Raskasta on se, että erityisesti viime aikoina yhä nuoremmat naiset ovat sairastuneet rintasyöpään. Joukossa on jopa 30–40 -vuotiaita naisia. Onneksi hoito tehoaa useimpiin, lohduttaa Maj-Britt Himanka.
Neuvonta-aseman tehtävänä on antaa tukea ja neuvontaa sairastuneille ja heidän perheenjäsenilleen. Sen lisäksi pyritään edistämään monin tavoin myös syövän ennaltaehkäisyä. Neuvonta-asemalla voi testata esimerkiksi ihonsa auringonsietokyvyn, saada henkilökohtaista perinnöllisyysneuvontaa etenkin, jos lähisukulaisten keskuudessa esiintyy runsaasti syöpätapauksia. Tietoa annetaan myös erilaisista kursseista, retkistä, kerhotoiminnasta, tukihenkilöistä, avustusasioista sekä kuntoutusryhmistä. Myös rintaproteeseista, liiveistä, peruukeista ja lymfahoidosta voi kysellä neuvoja. Lisäksi neuvonta-asemalla käy säännöllisesti potilaskuraattori. Tänään neuvonta-asemalla vietetään avointien ovien päivää.
