Miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa tutkivien sanoma pysyy entisellään. Naisen euro on edelleen pyöreästi 80 senttiä – jos aina sitäkään. Tuoreen selvityksen mukaan viime vuosina on otettu jopa takapakkia. Nuoret koulutetut miehet tienaavat kaikissa Pohjoismaissa selvästi enemmän kuin samanikäiset naiset. Laajan kyselyn yhdeksi selittäväksi tekijäksi todetaan tosin se, että miehet tekevät tunnin verran pidempää työviikkoa. Naisille kertyy myös työssäolovuosia hitaammin, mihin yhtenä ilmeisenä syynä ovat äitiyslomat.Raflaavaa tasa-arvokeskustelua on herätellyt väitöskirjaa valmisteleva yhteiskuntatieteilijä Henry Laasanen. Tampereen miestenpäivillä Laasanen huomautti, että todellisuudessa naisten elintaso ja kulutustaso ovat korkeammat kuin tulotilastot osoittavat, koska puolisot saavat rahaa myös miehiltään.
Tuskin Laasanen on vakavissaan edes tarkoittanut tätä tuloerojen perusteluksi. Avioparien tienestit menevät tavallisissa perheissä yhteiseen käyttöön. Kummankin puolison tuloilla hoidetaan kuukausittaisia maksuja. Jos vaimo sattuukin hyötymään miehensä korkeammasta palkasta, kotitöiden kautta hyödyt tasoittuvat.
Läheskään kaikki palkansaajat eivät sitä paitsi asu parisuhteessa. Yhteiskunnan yksi isoimmista ongelmista liittyy yksinhuoltajaäitien toimeentuloon. Välillä vaikuttaa siltä kuin yksinhuoltajilla testattaisiin, kuinka pienillä tuloilla ihminen ylipäätään selviytyy lastenkasvatuksesta sekä asumis- ja muista elinkustannuksista? Kyse on muustakin kuin vain sukupuolten välisistä tuloeroista.
On ymmärrettävää, että naisten palkkapussi kutistuu esimerkiksi perhevapaiden vuoksi. Tutkimuksen mukaan yli kaksi vuotta työelämästä poissaolleiden palkkakehitys kärsii.
Akavan äskettäin valmistunut kysely kuitenkin todistaa, että työpaikoilla esiintyy myös täysin perusteettomia palkkavääristymiä. Samasta ja samanarvoisesta työstä ei yksinkertaisesti makseta samaa palkkaa. Tällainen kohtelu ei voi olla perusteltua missään tilanteessa, eikä varsinkaan sukupuolisyiden vuoksi.
Julkisissa tehtävissä samanpalkkaisuus on toteutunut työalojen sisällä. Yksi syy naisen euron pienuuteen on kuitenkin ammattijakautumassa. Naisten ansiot pysyvät keskimäärin alempina, jos esimerkiksi hoito-, päivähoito- tai alakoulun opetustehtävät ovat pääosin naisten vastuulla. Insinöörialat ovat edelleen miehistä maailmaa, kuten myös parhaiten palkatut yksityisen sektorin teollisuustyöt.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma lupaa edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta monin tavoin. Tarkoitus on kutistaa palkkaeroja samanpalkkaisuusohjelmalla ja lisätä naisten osuutta korkeissa johtotehtävissä. Politiikan sektorilla tasa-arvo onkin toteutunut parhaiten. Suomalainen nainen on noussut presidentiksi ja pääministeriksi asti.
On kuitenkin enemmän kuin todennäköistä, että tulevaisuudessa tasa-arvokiistat lisääntyvät, kun yksityisen sektorin palkoista sovitaan yhä enemmän yritystasolla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viesti on, että palkkoja pitää eriyttää. Ansiotason tulee määräytyä työn vaativuuden ja aikaansaannosten perusteella.
Periaate on kaunis, mutta riidattomien tulosten mittaaminen vaikeaa. Alemmille ansioille jäävät näkevät helposti heikommassa tulokehityksessään esimerkiksi sukupuoleen tai etniseen taustaa liittyviä syitä.
Arto Hietalahti
