Syysmyrsky pyörittää kuivia lehtiä. Iltahämärissä voi kuulla viimeisten rastaiden muuttavan, kurjet ovat jo jättäneet kotikontunsa, laulujoutsenia riittää vesien jäätymiseen asti. Korpit jäävät paikalleen vahtimestareiksi. Tiaiset kärkkyvät jo talviruokinnan perään.Vaikka pörssit sahaavat ja tonkivat pohjamutia, pankit kaatuvat ja miljonäärit köyhtyvät, lintumaailmassa sentään kaikki sujuu kuten pitääkin, ikiaikaista järjestystä noudattaen. Ei sittenkään!
Viime viikolla Tankkarin lintuasemalla syysmuuttoa seuraamassa olleet lintuharrastajat saivat hieraista silmiään, kun saarelle tupsahti lunni, harvinainen vieras. Valtamerten papukaija oli kaukana kotoaan ja oudoissa oloissa, sillä se elää Atlantin valtameren ja Jäämeren rannikoiden jyrkänteillä ja talvehtii kaukana ulapoilla. Ilmeisesti seikkailija oli eksynyt rannoillemme viimeviikkoisten syysmyrskyjen kyydissä, tai se oli katsonut huolimattomasti kompassiaan ja kääntänyt kirjavan nokkansa vikasuuntaan.
Kaukana kotoaan olivat myös patagonianpingviinit, jotka ilmestyivät jo heinäkuussa Brasilian hiekkarannoille palmujen katveeseen. Etelä-Amerikan mantereen eteläisessä kärjessä Patagoniassa elävät pingviinit olivat matkanneet merivirtojen avittamina kauas pohjoiseen. Pingviineillä oli kuitenkin onnea, sillä viime viikolla 31 linnun katras päätettiin lopulta lastata laivaan ja kuljettaa takaisin kotikulmilleen. Ei muuta kuin hyvää kotimatkaa!
Lintujen muuttoon liittyy paljon salaperäistä ja tuntematonta. Turha edes arvailla, mitä mietti nuori kalasääksi, joka ylitti Välimeren sellaisessa myrskyssä, jossa isot valtamerialukset hakeutuivat satamien suojiin ja lentokoneet jäivät suosiolla kentille. Suomeen linnulla oli matka, mutta tämä paikka tuli nähtyä neljässä päivässä. Sen jälkeen sääksi päätti palata linnuntietä takaisin Afrikkaan. Sitä voi vain arvailla, kannattiko tuo yli 12 000 kilometrin edestakainen lentokeikka heittää.
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan
toimittaja.
riitta-maija.sykko@kpk.fi
