Soile SeppäOULU
Hannu Väisäsen maalauksia Galleria Harmajassa Oulussa 10.10.-2.11.2008
Keltaista ja kaviaaria, sinisellä pohjalla aaltoilevia kaviaariläimäreitä, joita mustat, tumamaiset ytimet korostavat, kokonainen mustavalkoinen maalaus, jossa pallomaiset pienkuviot aaltoilevat kevyen rytmikkäästi.
Hannu Väisänen, Oulun oma poika, kuvataiteilija, kirjailija, kolumnisti jne. hätkähdyttää tuoreimmalla näyttelyllään 15 näyttelyvuotta täyttävässä
Galleria Harmajassa.
Yhteistä Väisäsen öljyvärimaalauksille, akvarelleille, grafiikalle ja suurelle tekstiiliteokselle on elämän sykkivä läsnäolo, olemisen oikeus, pyrkimys itsensä näköiseen ilmaisuun, jossa tuttujen polkujen sijasta puhkotaan uusia:
– Jokainen maalausprosessi on lähtö seikkailulle. Seikkailu voi kestää kaksikin viikkoa, sillä maalauskerrosten on saatava välillä kuivua ja työn
omia ehtoja on kuunneltava. Mitään ei tapahdu vahingossa. Olen miettinyt sitä, voinko yleensä luoda sellaista, millä ei ole jotain merkitystä. Seikkailu on lopussa vasta, kun teos ilmaisee olevansa niin valmis, ettei se siedä enää yhtään lisäväriä tai -vetoa.
– Näyttelyssäni ei ole varsinaista teemaa enkä myöskään halua tarkentavasti nimetä tämänkertaisia teoksiani. Päävärinsä mukaisesti maalaukset ovat Keltaisia, Punaisia, Vihreitä tai Sinisiä, mutta katsojilla on täysi vapaus tulkita niiden synnyttämiä mielikuvia ja assosiaatioita.
– Grafiikan vedoksissani liikun kuitenkin minulle läheisessä Kalevalan maailmassa. Nelisormisiin käsiin perustuva heliogravyyri vertautuu Kalevalan runomittaan, neljään kaksitavuiseen trokeeseen. Isoa tammea mukailevassa vedoksessa mielessäni soivat säkeet: kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen -
Käsityötaidonkin hallitsevan Väisäsen kolmannessa, lämpimän ruskeasävyisessä vedoksessa on kotoista nostalgiaa – sukkia, lankakeriä ja matonpalasia.
Teosten esittelyn lomassa taiteilijan lauseissa vilahtelevat Intia, Marokko, Tunisia ja tietenkin uusi kotimaa Ranska, jonka lounaisosassa Dordognessa sijaitsevan vanhan pappilarakennuksen ateljeeosuus on valmisteilla.
Tunisiasta Djerban tuliaisina on nähtävillä 6-osainen, alueen muotoilua ja kuvasymboliikkaa esittelevä akvarellisarja.
Harmaanruskean, maljakkomaisen kuvion kokoaman tekstiiliteoksen kangaspohjan Väisänen on kudotuttanut Intiassa. Teos huokuu maanläheisyyden ja ajattomuuden rauhallista sopusointua.
Viime vuonna Finlandia-palkinnon teoksellaan Toiset kengät voittanut Väisänen on tuonut näyttelyyn myös kenkien kopsetta ja kengänjälkiä kuvaavan akvarellisarjan, joka oli tänä vuonna esillä Vaasan Tikanojan galleriassa:
– Kirjoittaminen on avannut minulle uusia näkemyksiä myös taiteeseen. Molemmat tasapainottavat toisiaan. En ota paineita kyselyihin siitä, kumpi kategoria on tärkeämpi, sillä ne ovat molemmat osa minua ja jaksottavat vuoronperään työskentelyäni.
Hannu Väisäseksi personoitunutta, herkkää, energistä ja monipuolisesti luovaa lahjakkuutta eivät julkisuus ja tunnustukset ole muuttaneet:
– Julkisuus, mitä se oikeastaan on? Ajastani 90 prosenttia on taiteen ja kirjoittamisen edellyttämää yksinäisyyttä.
Siinä yksinäisyydessä on parhaillaan kehkeytymässä myös elämäkerta-sarjan kolmas osa.