TAMPERE

Tampereen Työväen Teatteri: Musikaalikomedia Herrasmieshuijarit (Dirty Rotten Scoundrels) Ohjaus: Tiina Brännare, esitys Päänäyttämöllä 4.10.

Onnistunut musikaali vaatii kunnon tarinan, komeat puitteet, svengaavan bändin ja valovoimaiset päätähdet. Työviksen syksyn suursatsaus Herrasmieshuijarit on kaikkea tätä. Se on häpeämättömän viihteellinen niin sanottu puhallustarina jossa huijataan toinen toistaan hengästyttävällä tahdilla. TTT:n versio on samalla suomenkielinen kantaesitys, jonka Mikko Koivusalo on pettämättömällä tyylitajulla suomentanut. Musikaali on ollut maailmanmenestys kaikkialla missä sitä on esitetty ja se perustuu samannimiseen elokuvaan josta on tehty parikin versiota. Viimeisimmän päärooleissa loistivat Michael Caine ja Steve Martin.

Ohjaaja Tiina Brännare on kokenut musiikkiteatterin ammattilainen. Hän on taustaltaan tanssija ja näyttelijä, mistä on verrattomasti etua musikaalin ohjaamisessa. Herrasmieshuijareiden koreografia tukee mainiosti puheosuuksia eivätkä musiikki- ja tanssinumerot tunnu lainkaan päälle liimatuilta, mikä on monen musikaalin helmasynti. Tanssiteatteri MD:n tanssijat ovat ammattilaisia ja tämä näkyy liikkeen puhtautena ja harmoniana näyttämöllä. Kokonaisuutta tukee hienosti Pekka Siistosen johtama orkesteri, jolle edellä mainittu on myös sovittanut Herrasmieshuijareiden musiikkinumerot. Bändin soundin tekee erityisen muhkeaksi se, että siinä on peräti viisi puhaltajaa.

Esityksen ehdoton dynamo on huijareista nuorempaa ( Freddy Benson) esittävä Lari Halme. Hänen metronomin tarkka ajoituksensa ja loputon variointi hahmojen tyypittelyssä, on upeaa seurattavaa. Halme on teknisesti taiturimainen näyttelijä, jolla on koko ajan ajatus mukana. Hän myös laulaa komeasti. Toisen pääroolin tekevä Esko Roine jää tässä vertailussa kyllä selkeästi kakkoseksi, joskin Roineen näyttämöcharmi ja karisma ovat vahvaa luokkaa. Erityisesti laulunumeroissa on hänellä ajoittaisia vaikeuksia.

Etupäässä laulullisista ansiostaan naispäärooliin palkattu Arja Koriseva alkaa olla jo vanha tekijä suurten näyttämöestradien päätähtenä. Herrasmieshuijareissa Korisevan iloa pulppuava habitus on kuin tehty shampookuningatar Christine Golgaten (mainio roolinimi muuten) rooliin. Korisevan selkeät näyttelijätekniikan puutteet korvaa hänen näyttämöllinen läsnäolonsa.

Musikaali on näyttämötaiteen lajityyppinä haastava. Se on monesti laitosteatterin taloudellinen selkäranka, joka määrittelee pitkälti sen miten teattereiden vuotuinen talous pysyy tasapainossa. Bussit tuovat maakunnista väkeä musikaalia katsomaan ja viihtymään. Hintavan peruslipun vastineeksi katsojan on lupa odottaa rahoilleen vastinetta. Tampereen Työväen Teatterissa tämä haaste on otettu tosissaan; Herrasmieshuijarit jättää rennon hymyn kasvoille pitkäksi toviksi ja se on paljon se.