Tähän väliin täytyy kirjoittaa henkilökohtaisesta sopeutumisesta ilmastoon ja ruokavalioon. Muilla meistä fyysinen sopeutuminen on tähän mennessa ollut melko mutkatonta. Tarkoitan fyysisella sopeutumisella kehon toimintaa ja reagointia erilaisessa ymparistössa. Kutsutaan tätä sopeutuvaa kehoa tässä nyt Suhe-kropaksi.Suhe-kroppa säästyi erilaisilta ulkopuolisilta popoilta koko ensimmäisen viikon ajan. Kunnes joko kuivuus ja/tai mahdollinen bakteeri pääsi läpäisemään Suhe-kropan vastustuskyvyn vitamiineista ja maitohappobakteereista huolimatta.
Tuloksena oli kahden vuorokauden ripuli, lämmönnousu, heikko olo, turvotus ja lyijynpainoiset silmäluomet. Suhe-kroppa sai antibioottikuurin ja on nyt hyvää vauhtia toipumassa.
Kroppa on myos huomannut, että se tarvitsee kaksi kertaa enemmän nestettä kuin on aikaisemmin nauttinut. Eli nykyään Suhe-kroppa imee itseensä nestettä noin kuusi litraa päivässä. Tämä tarkoittaa sitä, että natriumista, kaliumista ja muiden ravintoaineiden saannista täytyy pitää erittäin hyvää huolta. Tässä hyvänä apuna ovat toimineet banaanit ja isosiskon neuvot Suomesta.
Muuten ruokavalioon soputuminen on ollut suhteellisen helppoa, varsinkin kun saa ostettua näkkariä mahan iloksi täällä tarjottavan supervaalean leivän sijaan.
Lisäksi Suhe-kropan kuorella on käynnisssa jatkuva taistelu porottavan auringon ja hyttysten puremien kanssa.
Tälla hetkella aurinko - Suhe-kropan taistelu on auringolle yksi nolla, vaikka Suhe-kropalla on ollut apunaan +30-kertoiminen aurinkorasva.
Osumia Suhe-kroppa on saanut oikeastaan joka paikkaan. Pahinta jälkeä arska on tehnyt hartioille ja rintakehään. Tilanne on, sanoisinko, vesikellojen täyteinen. Kamppailu hyttystenpuremien kanssa on tasoissa. Jälkeä on tehty, mutta Malariaa ei näy eika kuulu. Toisaalta Malaria usein valmistautuu hyökkäykseen n. kolmen viikon ajan.
Joka tapauksessa Suhe-kropalla ei ole aikomustaakaan luovuttaa arskalle, hyttysten puremille, tai ylipäätään millekään afrikan koettelemukselle.
Suvi-Heini