Ylivieskan seudun taideyhdistyksen, Ystyn, 45. vuosinäyttely Tuhat wattia Ylivieskatalo Akustiikassa 19. päivään lokakuuta asti.

Vuonna 1963 perustettu Ysty avasi maanantaina vuosinäyttelynsä . Puheenjohtaja Ann-Kristin Passin mielestä yhdistys voi olla ylpeä historiastaan ja siitä, että näin monta vuosinäyttelyä on saatu aikaan. Tänä vuonna on pidetty myös kesänäyttely Väinölän taidetalossa Oulaisissa sekä Pasi Huttusen maalauskurssi. Jäseniä yhdistyksessä on lähes 200.

Vuosinäyttelyyn tarjottiin 25 työtä 10 tekijältä. Tarjonta oli tavallista pienempi. Nivalalaiset jyryttäjät kuvataiteen lehtori Riitta Latvala-Erkkilä ja toimittaja-kirjailija Varpu Vilkuna-Uusitalo valitsivat mukaan 9 tekijältä 18 työtä. Näyttelytila ei täyttynyt aivan kokonaan.

Jyryttäjät olivat pettyneitä tarjonnan vähyyteen ja toivoivat jatkossa suurempaa ja monipuolisempaa osallistumista. – Suurin osa ystyläisistä loisti poissaolollaan.

Passi arvelee, että tarjontaa pienensi 30 euron osallistumismaksu, jonka vastineeksi tekijät saivat henkilökohtaisen, kirjallisen palautteen jyryttäjiltä. Latvala-Erkkilä antoi ammattilaisen vinkkejä esimerkiksi sommitteluun ja värien käyttöön.

– Töiden kirjo on hyvin vaihteleva. Mukana ammattimaisella otteella tekeviä ja harrastajia. Yllättävän hyviäkin töitä on mukana, kuten Oivi Pelon akvarellit. Hyvä puoli on tyylien rikkaus lähes fotorealistisesta abstraktiin, sanoo Latvala-Erkkilä.

Valtaosassa maalauksista on aiheena maisema tai jokin luonnon yksityiskohta. Maisema-aiheeseen oli uskallettu tarttua varsin persoonallisestikin, kuten esimerkiksi Heini Junttila Endless Sky -maalauksessaan ja Paavo Tuomaala tummissa Valo pimeydestä -maisemissaan. Junttilan työ on esimerkki teoksesta, joka jättää katsojalle ajateltavaa, kuten kirjallisuuttakin voi lukea rivien välistä.

Perinteisen realistisesti syysmaiseman esittää Risto Östberg, jonka maalaama valovaikutelma onnistui hienosti. Sari Käkelä ja Oivi Pelo ovat maalanneet vesiväreillä zoomattuja maisemia, luonnon yksityiskohtia. Pelon hieno Mikä lensi -akvarelli esittää katsojalle kuva-arvoituksen.

Hauska kuriositeetti on ainoa kolmiulotteinen teos Paavo Tuomaalan Taiteilijaelämää, jonka voi tulkita symbolisesti tai konkreettisesti.

Latvala-Erkkilän mielestä taideyhdistysten kannattaisi panostaa perusasioihin, kuten elävän mallin piirustuskursseihin. – Se on yksi kivijalka, jonka avulla oppii valoja ja varjoja sekä mittasuhteita. Kun osaa jonkun asian aivan oikein, ei rajojen rikkominen ole vaikeaa. Klassisen piirustusperinteen yli hyppääminen ei kaikilla toimi. Tietotaito on ilmaisun perusta.