Istutuimme illalla paikallisten muusikoiden kanssa baarissa soittamassa kitaraa, laulamassa ja räppäämässä.Se oli todella hauskaa ja improvisoin suomeksi oman osuuteni kappaleesta. Muusikot työllistävät täällä itsensä musiikin tekemisen lisäksi mm. opettamalla orpokouluissa musiikkia.
Pääsimmekin seuraamaan, kun pari nuorukaista opetti Tansanian kansallislaulua kolmikymmenpäiselle lapsilaumalle. Tuli omat kouluajat mieleen ja erityisesti laulukokeet, joissa piti yksin laulaa koko luokan edessa, vaikka pelotti.
Kyllä tansanialaislapsiakin jännitti ihan samalla tavalla, ja sympatiat saivat osakseen, ainakin minulta. Positiivista asiassa on, että orpokoulussa näyttää saaavan muutakin opetusta, kuin englantia ja matematiikkaa, jotka siellä pää-aineina näyttäisivät olevan.
Kouluista puuttuu kaikkia perusvälineitä, kynistä ja kumeista lähtien, kun niihin ei vaan kertakaikkiaan riitä rahaa. Täytyy olla aika kekseliäs saadakseen täälla opetustyöhön riittävästi keinoja.
Panu