Vaasalainen taiteilija Risto Jalonen on koonnut arvokkaan näköiseen kirjaan taulujaan ja runojaan. Lisäksi siinä on lehtileikkeleitä, taiteilijakollegoiden ja tuttavien kirjoituksia sekä muita tekstejä. Jonkinlaisina erikoisuuksina 50-vuotiaan taiteilijan omakuvaan on liitetty dokumentteja ja diplomeja hänen työskentelystään, kopioina.

Taiteilija on pääosin itse tehnyt kaiken kirjaan liittyvän työn, toimituksen, layoutin, grafiikan ja valokuvat. Rahallista tukea hankkeeseen on saatu mm. Pohjanmaan liitolta ja painotyöhön osallistuneilta yrityksiltä.

Kirja kokonaisuutena vaikuttaa melko kattavalta katsaukselta taiteilijan tekemiseen. Se on runsas, siinä on paljon kuvia. Ehkäpä niitä voi olla liikaakin.

Tekniikkoja, joita taiteilija töissään käyttää, ja jotka on kirjaan valokuvattu, on laaja skaala, tietokonetekniikasta öljyyn, tussiin ja veistoksiin. Tyyleissä löytyy niin ikään. Tosin paljon taiteilija sekoittaa eri tapoja tehdä.

Hän myös hyödyntää jotain perustyötä moneen kertaan. Muutamista töistä on otettu yksityiskohta toiseksi tauluksi. Jossain serigrafian vedoksissa viulunsoittajasta on täsmälleen sama kuva, kahtena versiona, mutta vain peilikuvana ja eri värisenä.

Eräässä taulussa toinen viulunsoittaja on pohjalaismaisemassa kissan kanssa. Toisessa se on vain peilikuvana ja vähän työstettynä. Kolmannessa viulunsoittaja on irrotettu katolta istumasta kolmanteen kuvaan, nimeltään Chagallin matkassa Pohjanmaalla. Se kuva puolestaan on viulu- ja härkä-lisukkein peilikuva eräästä toisesta taulusta, Astumassa kuvaan.

Minua nämä yhtäläisyydet häiritsevät. Sekatekniikalla ja serigrafialla ne on mainittu tehdyn. Jotenkin kuin tekemällä tehtyjä.

Yleinen aihe tauluissa ovat koomiset linnut erilaisissa ympäristöissä. Ehkä ne ovat pönöttäviä virkamiehiä.

Kirjassa on runsaasti valokuvia taiteilijan eri kausien töistä. Olisin karsinut niitä ja laittanut ne ajalliseen tai johonkin muuhun järjestykseen. Kenties eri aikakausista olisi voinut kirjoittaa pienen taustan.

Näkyy kirjasta tietenkin monenlaista tekemistä. Viime vuosina leimallinen on eräänlainen surrealistinen ote ja osin kirjavat värit. Sekatekniikka on vallannut alaa akryylille tai öljylle maalaamisesta. Parhaimpia kirjassa olleita töitä olivat mielestäni juuri akryylille ja öljylle tehdyt monet taulut, joissa oli selkeä ote ja aihe.

Jalosen tekstejä on myös cd:llä, joka on kirjan mukana. Teos julkaistiin loppukesästä taiteilijan näyttelyn yhteydessä Helsingissä.