Tiedotusvälineet ovat kokeneet velvollisuudekseen aktivoida ihmisiä äänestämään. Aänioikeuttaan käyttämällä kansalainen voi vaikuttaa oman kotikuntansa ja maansa asioihin. Borgin mukaan suomalaiset äänestävät kuitenkin enemmän velvollisuudesta tai tavan vuoksi kuin vaikuttamisen innoittamina.

Äänestysprosentti ei sinällään vaikuta vallankäyttöön. Kuntia ja maata johtavat valituiksi tulleet, olkoon osanotto vaaleihin kuinka laimeaa tahansa. Kovin alhaisessa äänestysaktiivisuudessa on silti riskinsä. Sen seurauksena omia kannattajiaan tehokkaasti yllyttävät ääri- ja populistiliikkeet voivat ainakin teoriassa päästä todellista kannatustaan tärkeämpään asemaan.

Borg tunnustaa, ettei äänestysaktiivisuuden nostamiseen ole nopeita ja helppoja keinoja. Parhaimpina hän pitää vaaliajan tiivistämistä sekä koulujen ja oppilaitosten kautta tapahtuvaa kansalaiskasvatusta. Se on hidas tie, joka voi tuntua passiivisimman nuorison mielestä unettavan tylsältä.

Huonoimpina vaihtoehtoina Borg mainitsee äänestyspakon ja -palkkiot. Kovin paljon hän ei innostu myöskään äänestysiän alentamisesta.

Oikeusministeriö on kuitenkin päättänyt ryhtyä selvittämään äänestysiän laskemista. Asiaa ovat kannattaneet monien järjestöjen lisäksi muun muassa ministerit Mari Kiviniemi (kesk) ja Tuija Brax (vihr).

Julkisuudessa asian puolesta ja sitä vastaan on esitetty monenkirjavia perusteluita. Varsinaista tarkoitusta – äänestysaktiivisuuden kasvua – uudistus tuskin edistäisi. Nuoret ovat nytkin passiivisimpia äänestäjiä. Aamulehden teettämän selvityksen mukaan alle 25-vuotiaista nuorista 57 prosenttia vastustaa ikärajan alentamista kunnallisvaaleissa ja 73 prosenttia eduskuntavaaleissa. Ainakaan ne eivät äänestä, jotka eivät edes halua itselleen äänioikeutta.

Seurakuntavaaleissa asiasta saadaan näyttöä, kun kirkko laski ikärajan 16 vuoteen.

Turhaa uudistusta on vastustaa sillä perusteella, etteivät 16-vuotiaat ole riittävän kypsiä uurnille. Ovatko kaikki sitä pari vuotta myöhemmin? Aika monien täysi-ikäistenkin äänioikeus joutuisi kyseenalaiseksi, jos se edellyttäisi kypsyystason todistamista.

Demokratian suurin vahvuus on siinä, että onneksi niin ei tarvitse tehdä.

Arto Hietalahti