Liekö pelkästään suomalainen elämänasenne, mutta olemme aika harvoin tyytyväisiä. Aina löytyy purnattavaa ja murehdittavaa. Emmekä osaa elää tässä hetkessä. Kvartaalitalouden rytmikään ei riitä, koska pakkaamme taivaltamaan saman verran etuajassa.Heinä-elokuun taitteessa alamme taas surkeilla öiden pimenemistä. Samalla syksyn katsotaan painavan jo päälle. Hyvä, ettemme kaiva lumikolaa esille, sillä riittävän valmiustilan ylläpitäminen edellyttää asioiden oikea-aikaista ennakointia.
Kesäkuun alussa junassa kuultu keskustelu vahvisti, miten hankkeemme ovat etupainotteisia. Keskustelijat jäivät keskikesän juhlan kunniaksi lomalle, mihin liittyi jo pientä huolenpoikastakin. Tekemistä ja menemistä oli listattu yllin kyllin. Neljän viikon jakso oli ohjelmoitu niin tiiviiksi, että aikataulun laatija alkoi itsekin epäillä sen pitävyyttä.
Eikä sillä hyvä. Syyslomalla on edessä ulkomaanmatka, ja silloinkin pitäisi jaksaa tsempata. Ei vaikuttanut aivan helpolta olla samaan aikaan menevä, vireä ja iloinen.
Joutenolon kanssa tahtoo monella tulla ongelmia. Vapaa-ajan lisäämistavoite on hieno ajatus teoriassa, mutta käytäntö on toinen juttu.
Lomalla on hyvä harrastaa ja matkustaa. Se ei tapahdu ilman euroja. Edesmenneellä isännällä oli asiasta selkeä näkemys jo vuosikymmeniä sitten; joutenolo tulee niin kalliiksi, etteivät tavalliset palkkatulot riitä siihen.
Ihminen tavoittelee aina parempaa. Kun yhden tason saavuttaa, seuraava on jo muhimassa.
Eikö voisi tyytyä samaan tai joskus nykyistä matalampaan tasoon. Sehän tarkoittaa, että voisi edes yrittää nauttia tästä hetkestä.
Elämyksiä löytyy läheltäkin, sillä luonto ei ole kaukana. Kun siellä pysähtyy, huomaa muutakin kuin oman napansa. Sitä voi pitää jo elämyksenä, kaiken lisäksi aitona ja edullisena.
Kirjoittaja on toimittaja Keskipohjanmaan Kalajoen aluetoimituksessa.
heikki.gummerus@kpk.fi