Nuori hirvi eksyi kuluvalla viikolla rautakaupan aidatulle alueelle Suomussalmella. Onneksi hirvi saatiin henkilökunnan avulla ohjattua metsään. Liikenne kaupan lähistöllä kuitenkin oli pysäytettävä siksi ajaksi. Rohkeudestaan pöllähtänyt hirvi juoksi kiireesti autoja väistellen metsään turvaan. Mitähän hirvi mahtoi rautakaupasta etsiä? Ehkäpä hirvellä oli mielessä hirvenmetsästyksen vastaisku. Hämmästys olisi varmaan Edvinillä ja muilla hirvimiehillä suuri, jos hirvi tulisi vastaan metsässä kovat piipussa.
Kenties hirvellä oli vain ihan tavallisempaa rauhanomaista asiaa. Emäntä tai olisiko nuoren hirven kyseessä ollen äitimuori laittanut hakemaan ämpäriä rautakaupasta. Nythän alkaa olla metsämarjan poiminta-aika. Ämpärin ohella tarvitaan kylttiaineksia: lautaa, nauloja, vasara, maalia ja pensseli. Kylttiin voi taiteilla erilaisia asiaan kuuluvia varoituksia, jotta saisi poimia rauhassa marjansa.
Sarjakuvan maailmassa voi tapahtua mitä tahansa. Siellä on hirvikin, filosofoiva Helge. Metsästäjät sarjakuvassa tuntuvat olevan tunareita, jotka eivät onnistu saamaan päätähteä ammuttua. Ja mitä siitä tulisi, sarjakuva loppuisi siihen. Helge on varmaan ruotsalaismetsien ohiammutuin hirvi. Ruotsista on sarjakuvan isä.
Piirrossarjan koirakaan ei tunnu olevan häävi. Tosin tiedossa on, että niin maan perusteellisen hyviä hirvikoiria on harvassa. Olisiko vain yksi ja ainoa. Tämä rekku ei taida olla hirvenmetsästäjän sukua, Helgen ja muiden hirvien onneksi.
Hirvien maailmassa tuntuu olevan samoja sääntöjä kuin ihmisten. Kun sarvet tippuvat, on se karmea kohtalo, ihan kuin monille miehille hirveää on hiustenlähtö. Miten menetyksen päässään peittää? Onneksi on keksitty pipot. Eipä hirvikansa varmaan edes huomaa nupopäätä, kun sen pipolla peittää.
Onneksi hirvet eivät ole keksineet muuta tuunaamista. Eihän niitä sitten enää metsässä edes tuntisi.
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan Pietarsaaren aluetoimituksen esimies.
anita.salmi@kpk.fi