KAUSTINEN

Syyskuussa menehtyneen kanteleen mestaripelimannin Toivo Alaspään muistokonsertti esitettiin Kaustinen-salissa tiistaina. Vetelissä syntynyt Alaspää edusti perhonjokilaaksolaista soittotyyliä, vaikkei ohjelmisto pelkkään perinteeseen jäänyt. Mittavan opetustyön hän teki Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla ja konsertissa kuultiin niin hänen oppilaitaan kuin näiden oppilaita. Lisäksi konsertissa esiintyi Alaspään soittajatovereita ympäri Suomea.

Oli vaikuttavaa kuulla ja nähdä vanhoja pelimanneja. Soittajat ja kappaleet olivat keskenään erilaisia ja niiden kautta piirtyi kuva Alaspäästä monipuolisena ja avarakatseisena muusikkona. Huumorintäyteiset juonnot kertoivat lämpimästi ihmisestä. Puolitoistatuntinen konsertti oli aavistuksen pitkä, mutta perinnettä, mestaripelimannin omia sävellyksiä ja 1930-1940-lukujen hittejä mukavasti vuorotteleva. Suurin osa kappaleista soitettiin isoilla kanteleilla, mutta muitakin soittimia mahtui mukaan.

Alaspään veljen Simon sekä Voitto Isosaaren ja Sanna Huntuksen trio aloitti soittamalla Toivon ohjelmistosta tuttuja kappaleita kantelein ja mandoliinilla. Erkki Lassila soitti tarkkaan tapaansa perinteisellä perhonjokilaaksolaisella tyylillä. Juha Kuorttinen soitti isolla sähkökanteleella.

Metsäorvokki oli yksi konsertin harvoista mollisävelmistä ja siinä oli slaavilaista melankoliaa. Martti Salo todella eli soittoaan hiljaisella, rauhallisella tavallaan. Hellä Susannan kehtolaulu ja tunturipuron kirkas Inarin maa koskettivat kauneudellaan. Heikki Lahti soitti mandoliinilla haitaristi Katri Lampisen kanssa Vetelin polkan. Meno oli iloisen kepeä ja konstailemattoman hyvä.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ryhmä soitti Minna Raskisen johdolla sikermän tuttuja foxeja. Kardemimmit esitti Eero Grundströmin (harmooni) kanssa kaksi 1940-luvun laulelmaa laulaen ja soittaen 15-kielisiä- ja konserttikanteleita. Äänet helkkyivät nuorina ja soitto oli iloisen energistä. Loituma soitti kolme kappaletta, joista varsinkin kepeä Aijaijai, sattuu oli valloittava esitys kelloineen kaikkineen. Lauluyhtyelaulua, kanteleiden ja viulun yhteissoittoa oli ilo kuunnella.

Illan päätti lähes 30-henkinen kanteleorkesteri. Etenkin Marssi Halsualta kulki mainiosti. Oli mukavaa kuunnella nuorten ja vanhojen pelimannien yhteissoittoa. Konsertti loppui Alaspään säveltämään ja hänen vaimonsa Saimin sanoittamaan kappaleeseen Aamu tunturissa. Herttainen kappale oli toivoa täynnä, lohduttava lopetus.