– Kysyntää riittää etenkin ulkomailla. Meidän luomuvalmisteistamme yli puolet menee vientiin eli Eurooppaan, hän sanoo.

Luomutuotteet ja niiden kehittäminen ovat kuuluneet yrityksen toimenkuvaan jo kaksi vuosikymmentä. Tuotteita valmistuu tänä vuonna noin 100 tonnia. Kotimaassa niitä menee Oulu-Helsinki- välille.

Puurovalmisteiden ohella valikoima sisältää jauhot, joita käyttävät pääasiassa leipomot. Kaikkia tuotteita saa myös myllyn omasta myymälästä.

Hyvässä nousussa olevalla luomumenekillä on myös kääntöpuolensa. Raaka-aineesta on nyt huutava pula, mikä on nostanut hinnat pilviin.

– Kotimainen ruis ja vehnä loppuivat jo viime vuoden puolella, joten niitä on tuotava ulkomailta eli lähinnä Belgiasta, Hollannista ja Saksasta. Kauraa on viety runsaasti ulos syksyllä. Nyt sitäkin joudutaan tuomaan, Hihnala kertoo.

Raaka-aineiden hinnat ovat kivunneet 270-360 euroon tonnilta, mikä tuo jalostajan toimintaan oman haasteensa. Raaka-aineen kustannukset heijastuvat myös tuottajahintaan.

Luomuviljaa viljellään jokin verran Kalajokilaaksossa. Kalajoella viljelyala on kuitenkin aika vähäinen.

– Luomuraaka-aine on 10-15 vuoden takaiseen aikaan verrattuna nyt hyvin korkealaatuista, sillä luomuviljelijät osaavat jo asiansa, Hihnala kiittelee.

Vaikka kotimaassa menekki ei kasva aivan samoissa määrin kuin ulkomailla, luomun tulevaisuus vaikuttaa turvatulta, sillä nykyinen sukupolvi arvostaa ekologisuutta myös ruoantuotannossa.

– Luomutuotteet ovat hieman kalliimpia, mutta siihen niiden hankinta ei tule kaatumaan, sillä ympäristön tilan koheneminen ei tapahdu ilmaiseksi. Siitähän luomuviljelyssäkin on kysymys, Hihnala tarkentaa.

Hän ennustaa menekin lähtevän voimakkaaseen kasvuun, kun joku suurista toimijoista eli elintarvikealan ketjuista tai valmistajista saa sopivan luomutuotteen.

Luomuviljelyn lisääminen Suomessa kaipaa asennemuutosta. Luomua ei oteta vielä riittävän vakavasti, vaan sen viljely luokitellaan jonkinlaiseksi puuhasteluksi.

– Nykyiset tuottajahinnat vahvistavat, että hyvästä raaka-aineesta saa kunnon korvauksen, joten ei voida puhua enää puuhastelusta. Uusia viljelijöitä ei tule kuitenkaan hetkessä, sillä maaperän saattaminen luomuviljelylle kelvolliseksi vaatii viiden vuoden siirtymäajan, Hihnala selvittää.

Luomuviljelyssä ei käytetä väkilannoitteita, joiden poistuminen maaperästä kestää juuri viisi vuotta.

– Lannoitteiden hintojen voimakas nousu puoltaa sekin luomuviljelyyn siirtymistä, Hihnala ennakoi.

Luomutuotantoon liittyy tarkka seuranta, josta vastaa Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto).

– EU- jäsenyys tiukensi valvontaa. Jo yksikin virhe riittää tuotteen markkinoilta pois vetämiseen. Meidän yrityksessämme on myös kaksi omavalvontajärjestelmää, sillä laadusta ei ole vara tinkiä, Hihnala korostaa.

Luomutuotteet merkitsevät jo nyt Tyngän Myllyn toiminnalle tärkeää siivua. Tuotteiden kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, joihin paneudutaan tosissaan.

Viime vuonna 90 vuotta täyttänyt kalajokinen myllyosuuskunta ei ole jäänyt kehityksen jalkoihin, sillä uuteen on käyty rohkeasti käsiksi.

– Luomutuotannon ohella toimintamme käsittää jauhatuksen, sahauksen ja viljakaupan. Kyläkaupasta löytyy asiamiesposti. Yritys on myös matkailukohde. Myllyesittely mielenkiintoisine tarinoineen ja DVD- esittelyineen edustaa uuttaa palvelua, Hihnala mainitsee.

Osuuskunnassa on noin 400 osakasta. Tämän vuoden liikevaihto tulee ylittämään 600 000 euroa. Vakituisia työntekijöitä on neljä.