Keskipohjanmaan kesäliite Vaparin kirjavinkkariksi pyydetty kirjastovirkailija Eila Rahkonen Ullavasta suosittelee tulevan suven klassikkolukemistoksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, John Steinbeckin Eedenistä itään ja Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa.Ei niinkään klassikkona, vaan omana suosikkinaan Rahkonen kannustaa Richard Bachin Lokki Joonatanin pariin. Miehiä vinkkari kannustaa tutustumaan Reijo Mäen tuotantoon.
Yleisesti suosittua kesälukemista, jota Ullavassa kysellään, on muun muassa kolmiosainen J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Sen lukemattomat sivut moni ottaa tavoitteekseen juuri kesäaikaan. Myös Jane Austenin Ylpeydellä ja ennakkoluulolla, Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanilla, Lucy Maud Montgomeryn Anna-sarjalla ja Agatha Christien 10 pienellä neekeripojalla on kysyntää kesästä toiseen. Etenkin Anna-sarja kiehtoo sekä aikuisia että lapsia. Tuoreemmista julkaisuista Anna-Leena Härkösen Häräntappoase tempaa helteestä toiseen lukijoita mukaansa, samoin kysellään kirjailijan muitakin teoksia.
Perheen pienimpiä Ullavassa kiinnostavat muun muassa Reetta Niemelän Miljat, Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatut ja Patut, Barbara Mossmanin Veetit ja tietysti Mauri Kunnaksen kirjat. Eila Rahkonen on iloinen myös siitä, että muun muassa Richard Scarryn kirjoista on ilmestynyt kovalehtisiä versioita. Suosiosta kertoo, että hyllystä niitä löytyy parhaillaan harvakseltaan.
Lasten ja nuorten kirjoista Rahkonen arvelee sivujen kääntyvän kesän aikaan Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-asteen tapahtumien parissa ja Astrid Lindgrenin matkassa. Lista jatkuu Taru Mäkisen ja Eppu Nuotion kirjoilla, Vuokko Niskasen Hiekkalan lapsilla, Timo Parvelan Ella-kirjoilla sekä Nopolan sisarusten Sinikan ja Tiinan Heinähatulla ja Vilttitossulla ja Risto Räppääjällä, jonka Rahkonen uskoo houkuttelevan myös poikia lukemaan. Pojille hän suosittelee myös Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Lasse- ja Bert-kirjoja. J.K. Rowlingin Harry Pottereita Ullavassa lainaavat enimmäkseen aikuiset – lapsilla sarja usein löytyy omasta kirjahyllystä.
”Ikiaikaisista” Anni Polvan Tiina-kirjoista on otettu uusintapainoksia ja useampia osia on nivottu samojen kansien väliin, joten Ullavassakin Tiinan ihailijoita riittää. Samoin Merja ja Marvi Jalon suosio ei hiivu, viimeisin villitys on heidän Koiratytöt-sarjansa. Myös Tuija Lehtistä fanittavat niin nuoret kuin aikuisetkin.
Kirkonkylän kirjaston erikoisuuksiin, harvinaisuuksiinkin Rahkonen laskee Tex Willerit ja Korkeajännitykset, joita isät ja pojat innolla lainaavat. Kaiken kaikkiaan sarjakuvien lainaaminen Ullavan kirjastosta on viime aikoina hiljalleen yleistynyt. Etenkin poikia vetävät puoleensa mangatyyppiset.
Sen sijaan esimerkiksi Jussi Tuomolan Viivin ja Wagnerin ja Ilkka Heilän B. Virtasen kaltaista huumoria aikuiset lukevat mieluummin ”vitsikirjoina” kuin sarjakuvina.
Asiapitoisista teoksista luettuja Ullavassa ovat kevään aikana olleet mietelausekirjat. Alkukesän hittihyötylainoja ovat nikkarointiin ja puutarhaan liittyvät kirjat. Taidekirjojen lainat taas yleistyvät kesäkuun lopulla kuvataiteen ja musiikin viikolla. Muun muassa käsitöihin ja matkailuun pureutuvat eepokset ovat ajatonta, ympärivuotista lukemistoa.
Entä millainen kirjallisuus ei ullavalaisiin enää uppoa? Kaunokirjallisuudesta Eila Rahkonen nimeää nopeasti muutamia esimerkkejä, joskin naurahtaa, että heti, kun hän yleensä ottaen poistaa jonkin kirjan valikoimasta, sen perään pian kysellään.
Aikoihin, jopa kymmeneen vuoteen kirkonkylän kirjastosta ei ole lainattu muun muassa Juliette Benzonin kirjoja, osaa Kalle Päätalon tuotannosta, Alistair Macleania, Sidney Sheldonia, Leon Urista ja Wilbur Smithin vanhempia teoksia. Esimerkiksi Annikki Sankarin kirjoja ei enää lainata, koska kirjailijalta ei enää tule uusia teoksia, epäilee Rahkonen. Vaikka Mika Waltariakin lainataan vähän, kirjailijan teoksista otettuja uusintapainoksia Rahkonen vastikään osti kirjastoon, jotta lukijat paremmin muistaisivat hyvän kirjailijan. Innokkaimmin Waltaria, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, lukevat koululaiset – hekin usein pakosta.
Dekkaristeista Agatha Christie on ollut paitsiossa, mutta hänen suosionsa on yleisessä dekkarienlukubuumissa viime aikoina palautunut – etenkin kesälukemistoon.
Nuorten puolelta Rahkonen on huomannut Alfred Hitchcockin kirjojen lainaamisen taantuneen olemattomiin.