Aloittelijalle riittää noin kuusi hengityskertaa, mutta pidemmälle edenneet pysyvät venytyksessä useita minuutteja.

– Jokainen hengitys vie venytystä syvemmälle ja auttaa pääsemään lihasjännityksestä irti, Kariniemi korostaa hengityksen tärkeyttä.

Shindo on rentoutusvenyttelyä, joka perustuu kehossa kulkeviin energiaratoihin eli meridiaaneihin. Useimmissa liikkeissä tartutaan kiinni varpaista, sillä meridiaanit päättyvät varpaisiin. Shindo onkin saanut alkunsa kehon sisäelimiin vaikuttavasta varvashoidosta.

– Jokaisen liikkeen jälkeen pysähdytään kuuntelemaan, miltä kropassa tuntuu, Kariniemi sanoo.

Shindon viehätys perustuu siihen, että perusliikkeitä on vain kuusi. Kun oppii muistamaan liikkeet, on helppo keskittyä harjoittelun syventämiseen. Perusliikkeiden lisäksi ohjelmaan kuuluu alkulämmittely rentoutusharjoituksin sekä harjoittelun päättävä loppurentoutus.

Liikkeet ovat helppoja, ja jokainen tekee ne omalla tasollaan. Liikkeistä löytyy myös helpompi versio tai venytyksen apuna voi käyttää huivia tai pyyhettä.

– Shindon voima on sen yksinkertaisuudessa. Kun harjoitellaan hengittämistä ja tasapainon löytymistä sekä jännityksistä irtipäästämistä, joutuu keskittymään ja rentoutumaan. Samalla ei voi ajatella kauppalistaa, Kariniemi sanoo.

Shindon on kehittänyt japanilainen Kazuko Kuratomi, joka 1980-luvun puolivälissä halusi löytää apua tyttärensä astmaan ja allergiaan. Taitoluisteluvalmentaja löysi oman lapsuutensa aikaisista kokemuksista kosketuksen, aidon sydämen ja läsnäolon merkityksen.

Kiinalaisilla kanji-merkeillä kirjoitettuna shindo merkitsee sydämen tietä tai sydämen johdatusta. Shindoon ei liity mitään uskonnollista tai poliittista toimintaa.

– Shindo on sydämen asia. Fyysistä suoritusta tärkeämpi on oikea tunne, Kariniemi selittää.

Shindo on levinnyt Japanista eniten juuri Suomeen, jossa on yli kymmenen vuoden ajan toiminut Suomen Shindo ry, joka järjestää koulutusta shindo-ohjaajille sekä shindo-hoitajille ja kouluttajille. Rouva Kuratomi Suomessa säännöllisesti opettamassa ja vierailee kesäkuussa myös Ylivieskassa.

Shindoon sisältyy venyttelyjen lisäksi erilaisia hoitoja, joita saavat tehdä pidemmälle opiskelleet shindo-hoitajat ja -kouluttajat, jotka ovat suorittaneet näyttötutkinnon. Sekä hoidoissa sekä venyttelyssä on mukana kunnioittava ja lempeä kosketus.

– Perustaja löysi kosketuksen merkityksen. Meidän kulttuurissamme koskettaminen on jäänyt vähäiseksi, vaikka se on kuitenkin erittäin tärkeää, Kariniemi sanoo.

Shindoa voi harjoittaa yksin, ryhmässä tai ohjaajan kanssa. Venytykset voi tehdä myös parin kanssa. Kosketuksen välissä on aina liina tai vaate.

– Kosketus, tuki ja toisen kunnioittaminen ovat tärkeitä. Jokaiselle annetaan oma tila olla, ja toinen tulee lempeästi mukaan venytysharjoitukseen tehden hoidon toisen ehdoilla, Kariniemi sanoo.

Susanna Kariniemi on koulutettu hieroja, kuppari, ReikiMaster ja kalevalaisen jäsenkorjauksen kisälli, jolla on Ylivieskassa oma hoitolaitos. Hän valmistui toukokuussa shindo-rentoutusohjaajaksi vuoden opiskelun jälkeen ja jatkaa opintoja voidakseen myöhemmin tehdä myös shindoon kuuluvia hoitoja.

Sitä ennen hän voi vetää venyttelyryhmiä, joita on alkamassa muun muassa kansalaisopistossa. Shindoa on tarkoitus tarjota myös lapsille, joilla on keskittymishäiriöitä.

Shindoon sisältyy hauskoja piirteitä kuten rapsuttaminen.

– Siitä kohdasta, mistä kiristää, voi rapsuttaa, silittää tai painella, niin lihas huomaa olevansa tiukkana ja ymmärtää löysätä, Kariniemi selittää.

Ryhmässä venytteleminen voi olla todellinen löytö.

– Kun ollaan aivan itseensä ja tuntemuksiinsa keskittyneitä, ollaan kuin lapsia eikä henkisesti jäykkiä, Kariniemi sanoo.