– Työelämäjaksoni kesti yhteensä kaksi kuukautta. Tänä aikana olin bussimatkoja ja matkailun ohjelmapalveluja tarjoavan yrityksen oppaana lähinnä venäjän- ja englanninkielisille asiakkaille, Nadja selvittää.

Työharjoittelu päättyi yrityksessä järjestettyyn näyttöön, jossa Nadja osoitti taitonsa oppaan ja tulkin tehtävissä.

– Työharjoittelu sujui mielestäni hyvin. Opin monta uutta ja tärkeää asiaa.

– Olen opiskellut matkailua ammattikorkeakoulussa Petroskoissa, mutta Suomessa matkailubisnes toimii eri tavalla. Siksi uudet kokemukset olivat minulle hyödyllisiä, Kostamuksesta kotoisin oleva Stivkina kertoo.

Lapissa Nadja työskenteli asiakaspalvelussa. Takana on myös oppilaitoksessa annettu ammattiosaamisen näyttö liiketoimintasuunnitelman teossa. Jäljellä on vielä kolme näyttöä, jotka Stivkinan pitää muiden toisen asteen opiskelijoiden tavoin antaa ennen kuin kolmivuotiset opinnot päättyvät.

– Seuraavaksi yritän päästä tekemään markkinoinnin työssäoppimista Tiivin ikkunatehtaalle. Menen kesätöihin tuotantotehtäviin, ja tämän jälkeen on tarkoitus työskennellä yrityksen markkinoinnissa ja antaa sen puolen osaamisesta näyttö, suomen kieltä hyvin taitava Nadja sanoo.

Nadjan mukaan liiketalouden opinnoissa on hyvä kartuttaa kokemusta mahdollisimman monenlaisissa työtehtävissä, jotta alasta saa monipuolisen näkemyksen.

– Suomessa olen viihtynyt hyvin. Olen täällä jo kolmatta vuotta. Opintojeni päätyttyä Petroskoissa työskentelin vuoden au pairina suomalaisperheessä Lappeenrannassa. Se teki hyvää suomen kielelleni, sillä Petroskoissa minulla oli mahdollisuus opiskella suomea vain kaksi tuntia viikossa, Nadja Stivkina kertoo.

Nadja on yksi niistä tuhansista toisen asteen opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ammattiosaamisen näyttönsä osana ammattitutkintoa.

Haapajärvellä uudistuksen mukaisia näyttöjä on tähän mennessä suorittanut ammattiopiston liiketalouden osaston johtajan Hilkka Koskenkorvan mukaan noin 35 opiskelijaa.

Oppilaitoksen puolesta Koskenkorva on tyytyväinen uudistukseen. Se lisää työssäoppimisen merkitystä ja tuottaa työelämälle entistäkin valmiimpia ja osaavampia työntekijöitä.

– Näytön antaminen kohentaa opiskelijoiden motivaatiota ja parantaa itseluottamusta. Moni pitää siitä, että saa konkreettisesti osoittaa tietonsa ja taitonsa.

Ammattiosaamisen näytön vahvuutena Koskenkorva pitää sitäkin, että uudistus tukee uudella tavalla sellaisia opiskelijoita, jotka ovat olleet heikompia teoreettisissa aineissa mutta sitäkin parempia käden taidoissa.

Myös työnantajat ovat koulutusalan vastaavan Liisa Pieskän mukaan ottaneet uudistukset tyytyväisinä vastaan.

– Se on toisaalta luonnollista, sillä nimen omaan työnantajat toivoivat näyttöjä opintoihin.

Haapajärvellä ja lähiseudulla työnantajat ovat Pieskän mukaan kiitettävästi järjestäneet työssäoppimispaikkoja. Ainoastaan taloushallinnon paikoista on ollut hienoista puutetta.

Työantajalle opiskelijan perehdyttäminen työhön ei vaadi suuria erityisjärjestelyjä.

Pieskä korostaa, että työantajan järjestämän työpaikkaohjaajan ei tarvitse koko työssäoppimisjakson ajan arvioida silmä tarkkana opiskelijan työpanosta. Näyttöarvio tehdään yleensä muutaman viimeisen päivän aikana, joskin työntekijästä saadulla kokonaisnäkemyksellä on merkitystä lopullista arvosanaa annettaessa.

Näytön jälkeen työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja pitävät palaverin, jossa he analysoivat näytön onnistumista. Olennaista on myös oppilaan itsensä arviointi työn sujumisesta.