– Intressin pitää olla aika mahtava, että uskaltaa lähteä oikeuteen yrittämään. Jos jutun häviää, joutuu maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Kyllä kynnys on tavalliselle kuluttajalle hyvin korkea, arvioi vakuutuslautakunnan ja Kuluttajien vakuutustoimiston johtava lakimies Harri Isokoski.

Hän ei muista Nordean ja Blomqvistien kiistan lisäksi yhtään vastaava tapausta, jota olisi puitu oikeudessa. Yleensä kiistat selviävät viimeistään vakuutus- tai arvopaperilautakunnissa.

– Kaikissa tapauksissa, joissa lautakunta on suosittanut sijoituspalvelun tarjoajaa maksamaan asiakkaalle, se on maksanut, kertoo Pankkialan asiakasneuvontatoimiston ja arvopaperilautakunnan johtaja Erik Sirén.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maanantaina Nordean maksamaan tanssinopettajapari Åke ja Leena Blomqvistille sijoitusrahastoissa hävityt miljoona euroa, koska pankinjohtaja ei ollut antanut asiakkaille riittäviä tietoja riskeistä. Käräjäoikeuden mukaan vakuutussopimuslakia ei noudatettu, vaikka asiakas sai ennakkoon Selekta-säästöhenkivakuutuksen esitteen, ehdot ja hinnaston.

Blomqvistit siirsivät vuosina 1999 ja 2000 määräaikaistileiltään kaksi miljoonaa euroa Selekta-vakuutuksiin. Kevääseen 2005 mennessä vakuutuksista oli sulanut pois miljoona euroa.

Nordea voi valittaa päätöksestä toukokuun 23. päivään asti. Pankin ulkoisen viestinnän johtaja Lauri Peltola kertoo, että juristit arvioivat tilannetta eikä päätöstä valittamisesta ole vielä tehty.

Isokosken mukaan käräjäoikeuden päätös on linjassa vakuutuslautakunnan päätösten kanssa.

– Lautakunta on jo pitkään katsonut, että asiakkaalle pitää kertoa selkeästi sijoitussidonnaisen vakuutusten riskistä.

Blomqvistit esittivät asiasta lausuntopyynnön myös vakuutuslautakuntaan. Asiasta ei kuitenkaan pystytty antamaan lausuntoa, sillä lautakunnan päätökset perustuvat kirjalliseen aineistoon. Tapaus vaati tuomioistuimen näytönarviointia siitä, mitä myyntineuvottelussa kerrottiin.

Samankaltaisia tapauksia lautakunnassa on käsitelty vuosien varrella muutama kymmenen. Suuruudeltaan Blomqvistien tapaus on omaa luokkaansa. Keskivertokuluttajan sopimukset ovat Isokosken mukaan huomattavasti pienempiä.

Valituksista suurin osa on koskenut vuosien 1998 ja 2000 välillä tehtyjä sopimuksia. Ensimmäiset sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset myytiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä.

– Vuoden 2000 pörssinotkahdus sai kuluttajat huomaamaan, miten sopimus käyttäytyy, kun kurssit laskevat. Se aiheutti paljon valituksia.

Viime vuosina valitukset sijoitussidonnaisista vakuutuksista ovat kuitenkin lähes loppuneet, kun myyntimateriaalitkin on saatu korjattua asianmukaisiksi.