Kannabiksen aktiivikäyttäjät pitävät kukkaansa harmittomana arjen apulaisena ja juhlan kohottajana. He huomauttavat, että laillista tupakkaa sisältävä savuke tuuppaa käyttäjänsä keuhkoihin myrkyllisempää savua kuin hasiskääryle, ja että alkoholi on lempeään ruohoon verrattuna synkkiä väkivaltalukuja tuottava rähinäviina. Esiin nostetaan myös kannabiksen lääkekäyttö joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa ja Kanadassa.

”Humaanin päihdepolitiikan” kaltaisiin ilmauksiin verhotut vaatimukset saattavat vaikuttaa jopa järkeviltä, jos niitä vastustetaan vain porttiteorian kaltaisilla hatarilla perusteluilla. Harva kannabiksen käyttäjä vaihtaisi päihdettään muuhun huumeeseen sen kummemmin kuin keskimääräinen siiderin litkijä juomaansa raakaan pontikkaan.

Hamppu on hieno kasvi. Se tuottaa monikäyttöistä kuitua ja ravintoarvoiltaan erinomaisia siemeniä. Kannatan lämpimästi kaikkea tutkimusta, jolla pyritään eristämään sen kannabinoideista aineita, joista voitaisiin hallitusti valmistaa hyödyllisiä ja tehokkaita lääkkeitä.

Eri päihteet vaikuttavat ihmiseen eri tavoin. Siinä, missä viina aktivoi jotakuta väärällä tavalla, kannabis passivoi toista aivan yhtä haitallisesti. Syrjäytyminen on syrjäytymistä, vauhdittaa sitä sitten oluen lipittäminen tai pilven polttelu.

Kukaan ei toivo maailmaan lisää laittomia päänsekoittajia. Miksi kukaan kaipaa lisää laillisia? Yleistä pöhnäisyyttä ne eivät voi kuin lisätä.

Savutonta hamppumarssia ei ole nähty, mutta eipä juuri pussikaljatontakaan.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan
toimittaja.

kaisa.suomala@kpk.fi