KRONOS on vanha tuotemerkki, jolla Uno Wikar ryhtyi valmistamaan äkeitä vuonna 1914. Wikar-yhtiö on vanhimpia maatalouskonelalla toiminnassa olevista tehtaista.

Hevosäkeiden sarjavalmistus alkoi jo vuonna 1920, ja vuonna 1937 tuotiin markkinoille ensimmäinen traktorivetoinen äes.

Vuonna 1979 yritys erikoistui metsäkuormainten ja -vaunujen sekä harvesteriyksiköiden ja traktoreiden oheislaitteiden valmistamiseen. Wikar-yhtiötä johtaa tänä päivänä Uno Wikarin pojanpoika Leif Wikar.

– Monet pitävät meitä tänäkin päivänä vain äkeiden valmistajana, mutta todellisuudessa ne muodostavat vain pienen osan tuotannostamme, huomauttaa Wikar.

Tuotannon painopiste on kääntynyt hydrauliikkaan ja elektroniikkaan perustuviin tuotteisiin: kuormaimiin, metsäperävaunuihin ja traktoreiden oheislaitteisiin.

Yritys on tehnyt yhteistyötä Valtran kanssa yli 20 vuoden ajan. Valtran traktorit tuodaan Suolahden tehtaalta Kruunupyyhyn varusteltavaksi.

Jos traktoriin asennetaan ”täyspakkaus”, siihen tulee runkosovite, nokkapumppu-paketti, etuakselin lukitus, hydraulinen ajo- ja ohjausjärjestelmä, peruskuormain, kaatopää mittalaitteineen ja öljynlauhduttaja

– Tuossa tapauksessa varustelu maksaa reilusti yli puolet traktorin hinnasta, kun traktorin kokonaishinnaksi tulee noin 200 000 euroa, sanoo Wikar.

Traktori on saanut roimasti muskeleita metsätöihin, kun se putkahtaa ulos Wikarin tehtaalta.

– Tuotteiden toimintaympäristö on haasteellinen, kun ajatellaan, minkälaisissa olosuhteissa sen on toimittava. Asiakkaat haluavat pitkäikäisiä tuotteita, mikä asettaa omat haasteensa tuotannolle, tuotekehitysinsinööri Jukka Karhula kuvailee suunnittelun lähtökohtia.

Valtra-yhteistyön ansiosta KRONOS on saanut jalansijaa myös ulkomailla.

Viennin painopiste oli pitkään Skandinaviassa, mutta nyt markkinat ovat levinneet myös Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan.

Tuotantopäällikkö Dennis Grankvist tietää, että suomalaisia metsäkoneita arvostetaan maailmalla.

– Asiakkaat haluavat, että varustelu on tehty valmiiksi jo Suomessa, kun kone viedään esimerkiksi jonnekin Sveitsiin. Se on kilpailuvalttimme, Grankvist kertoo.

Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 4,8 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 28 prosentilla. Kuluvalle vuodelle on asetettu 20 prosentin kasvutavoite.

KRONOS työllistää suoraan 28 henkilöä ja välillisesti useita alihankkijoita. Kehittyvässä metallialan yrityksessä osaavien työntekijöiden saanti on hienoinen ongelma. Tuotantopäällikkö Grankvist lupaa muutamalle työntekijälle heti paikan.

– Erityisesti hitsareista on pulaa.

Nykyiset työntekijät tulevat noin 30 kilometrin säteeltä.

– Meillä on metallialan koulutuksen saaneita ihmisiä, mutta eivät kaikki. Maanviljelijäperheiden kasvatit ovat usein hyviä työntekijöitä, sillä he ovat jo lapsesta saakka ajaneet ja korjanneet koneita, kehuu Grankvist.

Wikarin mukaan kotimaan hyvä puun hinta on kasvattanut tuotteiden kysyntää. Myös viljan hinnankorotus laittaa vauhtia peltotöihin.

– Vientimaista erityisesti entisissä itäblokin maissa on kasvava potentiaali, hän ennustaa.

Wikar uskoo Venäjän puutullien kasvattavan suomalaisen puun kysyntää.

Venäjän tuonnin tyrehtyminen saattaa johtaa myös siihen, että suomalaiset yritykset hakevat jalansijaa.

– Samalla skandinaavinen menetelmä korjata puuta valtaa alaa Venäjällä. Nyt meidän tuotteemme eivät ole yhteensopivia venäläisten metsäkoneiden kanssa, kun Venäjällä ajetaan kokopuuta metsästä. Venäjällä saatetaan ajaa jopa vanhoilla panssarivaunuilla, naurahtaa Grankvist.