Kokkolan seudun kehitysyhtiön Kosekin metalliteollisuuden kehittämiseen keskittyneen yritysasiamiehen Arto Ikolan mukaan työvoimapulasta on keskusteltu yrittäjien kanssa moneen otteeseen.

– Pula on todellinen ongelma varsinkin, jos toimiala kasvaa kuten tietysti toivotaan, Ikola tuumaa.

Ongelman ratkaisuun Ikola näkee kaksi tietä: hankkia työvoimaa koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Toinen vaihtoehto tehostaa työntekoa esimerkiksi automaatiolla.

– Todennäköisesti molempia tarvitaan.

Kosek on Ikolan mukaan valmis edistämään maahanmuuttoa.

– Noudatamme yritysten toiveita.

Kaikissa seutukunnissa on keskusteltu työvoiman saannista. Tiedossa on sekin, että kokeneita hitsaajia ja muita ammattimiehiä jää eläkkeelle lähivuosina.

Ylivieskan seudun seutujohtaja Timo Kiema kertoo, että kaikki keinot on otettava käyttöön.

– Ongelma on nimen omaan koulutetun henkilökunnan saatavuus – hitsarit, cnc-koneiden käyttäjät ja muut ammattilaiset. Koulutusta näihin ammatteihin tarvitaan lisää.

Työperäistä maahanmuuttoa on harkittu paljon.

– Maahanmuutossa pitää olla pitkäjänteinen. Suomeen tulevaa työvoimaa pitää paitsi kouluttaa myös kotouttaa, jotta uudet asukkaat viihtyvät täällä, Kiema toteaa.

– Olemme lähteneet liikkeelle tekemällä yhteistyötä vuokratyöyritysten kanssa. Eli työvoimapulaan on jo reagoitu.

Teollisuudessa paras aika lienee jo takana. Kieman mukaan pieni taantuma on itse asiassa paikallaan, jotta työvoiman saatavuuteen voidaan saada kestäviä ratkaisuja.

Kaustisen seudun yrityspalvelupisteen yritysneuvoja Mikko Hänninen suhtautuu hieman varovaisesti ulkomaisen työvoiman lisäämiseen.

– Meilläkin ulkomaista työvoimaa on jo. Pienissä yrityksissä ongelma on kielitaidon ja ajan puute. Kun yrittäjä on itsekin sorvin ääressä, hänellä ei ole aikaa opettaa sekä kieltä että metallialan työtehtäviä, Hänninen miettii.

Paras tapa kouluttaa maahanmuuttajaa on Hännisen mukaan yhteiskoulutus. Yritykseen rekrytoidaan saman tien useita ulkomaalaisia, joiden kouluttamista yrityspalvelupiste, te-keskus ja työvoimatoimisto tukevat.

– Työvoiman kouluttamiseen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoja. Se ei saa olla vain yrittäjän harteilla. Näin saadaan paras tulos yrittäjälle ja maahanmuuttajalle, Hänninen kertoo.

Myös yritysneuvoja Carl-Anders Nygård Pietarsaaren seudun kehitysyhtiöstä Concordiasta näkee työvoimapulan ongelmana. Hänen mukaansa yrityselämän tulee paitsi lisätä maahanmuuttoa ja automaatio myös yrittää erikoistumalla saavuttaa aiempaa parempia arvonnousuja.

Maakunnan teollisuudessa metalli- ja konepajateollisuus on vahvassa roolissa. Konepajoissa työskentelee seutukunnasta riippuen 30-40 prosenttia teollisesta työvoimasta. Pietarsaaren seudulla osuus on ehkä pienin, noin 21 prosentin luokkaa mutta kuitenkin 1500 työpaikkaa.

– Leimallista Pietarsaaren seudulle on kärkiyritysten suuri määrä sekä vientikauppa. Suuri osa tuotannosta menee ulkomaille, Nygåd kertoo.

Metalliteollisuuden työpaikkojen määrää on vaikea arvioida yksin erilaisesta tilastoinnista johtuen.

– Mitä sitten metalliteollisuuteen lasketaan. Jos se ymmärretään suppeasti konepajoihin ja elektroniikan mekaniikkaan, Kokkolan seudulla on 1000 työpaikkaa. Jos mukaan lasketaan Boliden ja muuta prosessiteollisuutta liippaavat yritykset, työpaikkojen luku heilahtaa äkkiä 1800:een, Arto Ikola kiteyttää tilastoinnin ongelmaa.

Kalajokilaaksossa metalliteollisuudella on äärimmäisen tärkeä merkitys. Ylivieskan seudulla toimiala työllistää 42 ja Nivala-Haapajärven seudulla 38 prosenttia teollisesta työvoimasta.

Kuten muualla maassa Keski-Pohjanmaallakin alihankinnalla on merkittävä rooli. Omia tuotekokonaisuuksia valmistavat kärkiyritykset ovat suhteellisen harvassa.

Kasvussa viime vuosina ovat olleet nimen omaan kärkiyritykset.

– Esimerkiksi Nivala-Haapajärven seudulla Nivalan Terästuote ja Maaselän Kone ovat olleet iskussa, elinkeinoasiamies Jouni Remes seudullisesta kehitysyhtiöstä Nihakista kertoo.

Remes ei silti patistele yrittäjiä omiin tuotteisiin.

– Maailma on kova omilla tuotteilla. Yhtä lailla sopimusvalmistuksessa voi saada katetta. Nykyään se ei vain ole kasvava tuotannon muoto, Remes arvioi.

Arto Ikolan mukaan metalliteollisuudessa ei ole havaittu erityisiä boomi-ilmiöitä. Maakunnassa toimivat liikeideat ovat jalostuneet eteenpäin tasaiseen tahtiin.

– Tosin veneteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Mutta sitä ei perinteisesti lasketa metalliteollisuudeksi, vaikka tietysti metallin osia sekä koneita ja laitteita veneissäkin käytetään, Arto Ikola kertoo.