– Tankillisella ajaa 300 kilometriä. Biokaasun loputtua auto vaihtaa automaattisesti tavalliselle polttoaineelle. Ajo sujuu biokaasulla aivan samalla lailla kuin bensalla. Mitään eroa en ole huomannut, Heikki Junttila kertoo.

Maatalousyhtymä HHP eli Helge, Heikki ja Pirkko Junttila ryhtyy myymään biokaasua myös muille autoilijoille.

– Viisi asiakasta on jo ilmoittautunut. Tankkaajia on tulossa Haapajärveltä saakka. Kaasua saa myydä ja se on veroton polttoaine. Biokaasua riittää nyt myyntiin, kun kevät tulee eikä kaasua tarvita enää lämmitykseen.

Heusalan tilalla lannasta tuotetaan myös sähköä. Ylijäämää myydään Vattenfallille.

– Ei kaasuautot mikään uusi keksintö ole. Puukaasulla me mentiin vihille emännän kanssa, muistuttaa Heikin isä Aimo Junttila.

Biokaasuvoimalan tuottama metaani ei sovellu suoraan polttoaineeksi vaan kaasu on ensin puhdistettava epäpuhtauksista ja paineistettava. Kaasu siirtyy 200 kilon paineella auton tankkiin. Kaasusäiliö on asennettu vararenkaan tilalle peräkonttiin.

– Ennen sanottiin, että on niin köyhä aika, että pierukin on pantava pussiin. Nyt otetaan talteen lehmän pieru, Junttila vitsailee.

Öljyn ankara kallistuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat parantaneet merkittävästi biokaasun kilpailuasemia. Laajamittaista biokaasubuumia estää vain valtiovallan saamattomuus. Biokaasulaitosten investointiavustuksia on lupailtu vuodesta toiseen, mutta edelleenkään ei ole tietoa milloin päästään tositoimiin.

Teknisiä esteitä biokaasun käytölle autoissa ja traktoreissa ei ole.

Maanviljelijä Heikki Junttilan pioneerinura biokaasun tuottajana alkoi Itsenäisyyspäivänä vuonna 1999, jolloin hän sai ensimmäisen kerran kaasut palamaan asentamassaan biokaasuvoimalassa.

Maatalousyhtymässä on käytetty biokaasua pian yhdeksän vuotta. Ensin tuotettiin lämpöä ja vuodesta 2005 myös sähköä. Maatalousyhtymän 80 lehmän lannasta tulee puolet tilalla tarvittavasta sähköstä.

– Seuraava askel on kaasuntuotannon lisääminen vihermassan avulla, Heikki Junttila suunnittelee.