Jukka Ylikangas Kannuksesta laittaa tottunein ottein lypsimiä lehmän utareisiin alueellisessa lomittajakisassa Haapajärvellä keskiviikkona.– Olen tehnyt näitä hommia yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta ja sitä ennenkin satunnaisesti vuosia. Lypsyt sujuvat tietysti jo rutiinilla. Konehommat ovat viime vuosina muuttuneet, mutta uusiin laitteisiin on saanut ihan mukavasti koulutusta, Ylikangas kertoo.
Äpyli heruttaa tyytyväisenä maitoa tilatankkiin. Lehmän olo on sen verran raukea, että se päättää tervehtiä kilpailijaa ja lypsämistä tarkkaan seuraavia tuomareita biokaasun raaka-aineella.
Jukka ja yleisö ottavat pienen taka-askeleen. Jukan ilme ei kuitenkaan värähdä; tuttu tilanne tämäkin.
Haapajärven ammattiopiston luonnonvarayksikön opetusnavetan kahviossa kisaan tulleet lomittajat Ylikangas, Reijo Eskola Pyhäjärveltä, Vesa Kolppanen Kalajoelta ja Sari Finnilä Haapajärveltä pohtivat työnsä hyviä ja huonoja puolia.
– Vapaus viehättää. Töitä saa tehdä omaan tahtiin. Tietysti silloin, kun eläin sairastuu, päivät tahtovat venyä. Rutiinitöistä selviää ihan mukavasti, Ylikangas kertoo.
– Haittapuoli on se, että illat ovat kiinni. Iltatilaisuuksiin ei ole asiaa. Tämä tulee lomittajaksi halajavan tietää, Ylikangas tuumaa.
Tilakoon kasvua ja uutta koneistusta ei pelätä.
– Oppiihan koneisiin, ei siinä mitään, Eskola vakuuttaa.
– Tilakoot ovat kasvaneet. Vastaavasti olosuhteet ovat parantuneet uusilla laitteilla väljissä navetoissa työskennellessä. Myös isäntien koulutustaso on lisääntynyt. Työ maatilalla on jotenkin ammattitaitoisempaa kuin joskus ennen, Eskola miettii.
Vaikka haastatelluilla itsellään ei välttämättä ole ollut vaikeuksia saada työtuntejaan täyteen, he kertovat monen lomittajan harmittelevan liian lyhyitä päiviä.
– Käytännössä se tarkoittaa, että joko tingit palkasta tai teet töitä myös vapaapäivänä. Ei se oikein voi olla, Finnilä kiteyttää monen lomittajan tunnot.
– Tilanne on kohtuuton, sillä lomittaja on aamulla ja illalla töissä eli hän on työntekijänä poikkeuksellisen ahkera. Tällaisesta asenteesta pitäisi saada oikea palkka, Ylikangas jatkaa.
Maatalouslomittajan työtunteihin liittyvä ongelma johtuu siitä, monella tilalla lomittajalle ei kerry tarpeeksi päivittäisiä tunteja vuosilomituksesta. Työpäiviä on lomittajien mukaan yritetty täydentää maksullisella sijaisavulla, mutta harvat tilat käyttävät noita tunteja työpäivän jatkeena vaan kasaavat niistä kokonaisia vapaapäiviä.
Lomittajien mukaan epäkohta pitäisi poistaa, jotta lomituksen työvoimapula hellittäisi.
