– Kuljetusala on meillä suurin piirtein Eskopuun kokoinen työnantaja, eli kyseessä on merkittävä ala Kannukselle, toteaa Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte.

Kortteen mukaan alan suotuisaan kehitykseen paikkakunnalla ovat alunperin vaikuttaneet hyvät liikenneyhteydet.

– Myös paikkakunnan elinkeinorakenne on tukenut kuljetusalaa, Korte toteaa viitaten paikkakunnan suuriin yrityksiin, kuten Kannustaloihin, Pouttuun ja Eskopuuhun.

Kortteen mukaan 10 prosenttia paikkakunnan yrityksistä toimii kuljetusalalla. Puolet niistä on yhden tai kahden hengen yrityksiä, yli kymmenen henkeä työllistäviä työnantajia on ainakin kolme ja 6-7 hengen yrityksiä on Kortteen mukaan paljon. Paikkakunnan suurin kuljetusyritys, Kuljetusliike R. Mäkelä, työllistää yli 30 ihmistä.

Kannuksen Kuljetus Oy on vuonna 1981 perustettu KTK-yhtiö eli kuljetusten tilauskeskus, jossa yritys omistaa tilat ja maa-ainesottoalueita, osakasautoilijat puolestaan kaluston. Ajokalusto jakautuu suurin piirtein puoliksi maa-ainesautoihin ja kappaletavarayhdistelmiin.

Yhtiöllä on toistakymmentä osakasta ja palkattua henkilökuntaa on toimitusjohtaja sekä sihteeri.

Kannuksen Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Esko Keski-Sämpin mukaan tällä hetkellä kuljetusalan suurin puheenaihe on dieselin korkeuksia tavoitteleva hintakehitys. 2000-luvun alusta lähtien polttoaineen hinta on jopa kaksinkertaistunut.

– Seitsemän vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että dieselin hinta tulee tuplaantumaan näin lyhyellä aikavälillä. Jos hintakehitys jatkuu samanlaisena, niin huh huh! Keski-Sämpi harmittelee.

Polttoaineen hintakehitys sekä jatkuvasti kasvavat kustannuspaineet tekevät Keski-Sämpin mukaan työn hinnoittelun erittäin hankalaksi.

– Etenkin loppuvuotta koskevien tarjouksien hinnoittelua vaikeuttaa se, ettei tiedä mihin esimerkiksi dieselin hintakehitys on menossa. Pienillä marginaaleilla pelatessa saattaa saadakin sormilleen, Keski-Sämpi pohtii.

Keski-Sämpi pelkää myös sitä, kuinka tulevaisuudessa käy alueen kilpailukyvyn kustannuspaineiden kasvaessa.

– Jos tulevaisuuden markkinat ovat Etelä-Suomessa, alkaako se syödä lopulta pitkiä kuljetusmatkoja? Parempi olisi, jos kustannusten kasvu olisi rauhallisempaa, hän toteaa.

Kuljetusalalla ongelmana ovat myös Suomen nykyiset talvet sekä alemman tieverkoston kunto. Keleistä ja tiestön kunnosta huolimatta kuljetukset kun on vietävä ajoissa perille.

– Jos talvet alkavat olla tällaisia, se vaatii politiikoilta jossain vaiheessa aikamoisia toimia alemman tieverkoston säilyttämiseksi liikennöitävässä kunnossa, toteaa Keski-Sämpi.

Rahtarin työtä vaikeuttaa myös ajo- ja lepoaika-asetus, jonka mukaan raskaan kaluston kuljettajan vuorokauteen on sisällytettävä tietty määrä lepojaksoja. Pienestäkin lepoajan alituksesta kuljettajalle voi rapsahtaa jopa useiden satojen eurojen sakot.

Summat ovat Keski-Sämpin mielestä kohtuuttomia.

– Toivoisin tähän asiaan enemmän maalaisjärjen käyttöä ja pieniä joustoja. Kyseinen lainsäädäntö ei ota huomioon kuljettajan omaa vireystilaa lainkaan, Keski-Sämpi kritisoi.

Raskasta kalustoa ratsataan suhteellisen aktiivisesti, ja tehovalvontaa järjestetään muun muassa kuluvalla viikolla.

Keski-Sämpi katsoo alan tulevaisuuteen luottavaisena, sillä töitä tulee todennäköisesti riittämään. Haasteena on kuitenkin kustannusten nopean kasvun lisäksi ammattitaitoisen työvoiman saanti alalle.

– Enää ei riitä ainoastaan ajotaito ja kuormatilojen avaaminen; on myös osattava käyttää monenlaisia kuormankäsittelylaitteita ja lastauskoneita, osattava käyttää tiekonetta tai ajoneuvopäätettä ja sitoa kuorma määräysten mukaisesti, Keski-Sämpi kertoo.

Lisäksi työnhakuun lähtiessä Keski-Sämpin mukaan taskussa olisi hyvä olla ajokortin lisäksi ainakin vaarallisten aineiden kuljettamiseen oikeuttava ADR-kappaletavara-ajolupa ja tieturva 1 -kortti.

– Nykyajan kuljettaja on siis jo monialaosaaja. Toivottavasti nuorten mielenkiinto alaa kohtaan säilyy.