Metsävakuutusten vähäiseen kiinnostukseen vaikuttaa vakuutusyhtiöiden edustajien mukaan nykyään muun muassa muutos metsänomistajien rakenteessa. Esimerkiksi perintöjen takia monet metsänomistajat asuvat usein kaukana metsäpalstastaan, ja he saattavat olla asian suhteen hyvin tietämättömiä.– Pohjoisemmassa Suomessa sijaitsevan metsän omistaja voi olla opiskelija Etelä-Suomesta. Kaikki eivät ole välttämättä käyneetkään omassa metsässään. Jos asia on outo eikä se kiinnosta, ei voi tietää että oma metsäpalsta voi olla 50 000 euron arvoinen, kertoo Tapiolan metsäpäällikkö Pekka Kokko.
– Nykyään osa omistajista ei edes osaa tarkalleen sanoa, millä paikkakunnalla oma metsäpalsta sijaitsee, kauhistelee myös Lähivakuutuksen kehittämispäällikkö Teppo Raininko.
Rainingon mukaan vakuutusyhtiön pienet kyselyt metsänomistajille ovat paljastaneet kolme selvää syytä, miksi metsiä ei vakuuteta.
– Ensimmäinen syy on vakuutusten kalleus ja toisena se, että metsävahinkoja sattuu harvoin. Kolmas peruste on perinteinen ”ei vain ole tullut otettua”, Raininko kertoo.
Rainingon mielestä metsävakuutukset ovat kuitenkin edullisia suhteutettuna niiden hinta metsäpalstan arvoon. Hän arvioi, että esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla metsävakuutus maksaa noin 1,5–2 euroa hehtaarilta.
– Ihmisten omat arviot metsävakuutusten hinnoissa liikkuvat puolestaan noin kymmenen euron hujakoilla hehtaaria kohti, Raininko kertoo kyselyjen tuloksista.
Finanssialan Keskusliiton viestintäpäällikkö Marjo Lapaton mukaan myrskyt aiheuttavat huomattavan suuren osan metsien vahingoista.
– Voisi kuvitella, että myrskyt ovat vain lisääntymään päin sään ääri-ilmiöiden tavoin, toteaa Lapatto.
Samaa mieltä on myös Kokko. Hän toteaa, että niin paikallisiin ukkosmyrskyihin liittyviä trombeja kuin muun muassa vuoden 2001 Pyryn ja Janikan kaltaisia talvimyrskyjä koetaan yhä useammin.
Suomen yksityismetsistä on vakuutettu kuitenkin vain reilu kolmannes. Näistä noin viidesosa kattaa myrskyjen aiheuttamat vahingot.
Ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen myötä metsiimme saattaa tulla Kokon mukaan tulevaisuudessa myrskyjen lisäksi muita vitsauksia, esimerkiksi sienitauteja ja hyönteisiä.
– Muutos saattaa tuoda metsiimme uusia lajeja tai nykyisten lajien lisääntymisolosuhteet parantuvat, hän toteaa.
Myös metsäpalot ovat joinakin vuosina olleet Lapaton mukaan iso ongelma.
– Muun muassa kuivana kesänä 2006 pelkästään heinäkuussa syttyi maastopaloja yhteensä 1 500 kappaletta, Lapatto kertoo.
outi.yli-arvo@kpk.fi
