Auli-Maritta RuuskanenKOKKOLA
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun esittävän taiteen opiskelijoiden pari viikkoa kestänyt Teatterifestivaali on lopuillaan. Festivaalikakun kuorrutti kuohkeasti viimeinen ensi-ilta, Kaappi. Se on hyvin radikaalina kirjailijana tunnetun Daniil Harmsin näytelmä, joka koostuu teatterikohtauksista ja pienistä absurdeista tarinoista. Suomennos on Katja Losowichin. Tämän kertaisen toteutuksen on dramatisoinut ja ohjannut Julia Gauffin. Ja millä tavalla!
Kaappia seuratessa tuntuu kuin katsoisi elävää taulua, jonka ihmiset ja luurangot kiehtovasti käärivät katsojan pakettiin. Näytelmän nainen, Tanja Kupiainen, harjoittaa absurdia pohdintaa esineen merkityksestä. Mielissämme kaappiin on pinottuna lukuisa määrä adjektiiveja, mielleyhtymiä ja viittauksia. Tässä kaapissa asuu absurdi mato, joka syö naista ja suoltaa sisuksistaan menneisyyden miehet ja muun kuonan.
Näyttämöllä ilmiasunsa saavat niin kirjailijat, kemisti kuin taiteilijakin, miehiä naisen mielen riippana. Esityksessä on show-meininkiä, siitä pitävät huolen Petri Lappalainen ja Panu Huotari. Kaikki kolme näyttelijää ovat kuin yhteisen mielettömyyden saavuttaneita, ilmaisussa on voimaa ja vapaata esittämisen riemun latausta. Kokonaisuuden rytmitys on kertakaikkiaan onnistunut. Ja kaiken keskellä Kupiainen tavoittaa tulkinnassaan myös menneisyyden kipeyden.
Luurangoilla on tärkeä merkitys tässä kokonaisuudessa, ja niihin puhaltaa sulavan liikkeen Tytti Marttila. Hän onnistuu olemaan rankojen luontevana jatkona ja osoittaa taitojaan nukettajana. Lavasteena toimii valtaisa, komea kaappi. Timo Torvisen ja Teemu Kallio-Mannilan lavastus, yhdessä osuvan puvustuksen ja valaistuksen kanssa, takaavat visuaalisen kokemuksen.
Upea toteutus, upeasti näyteltynä!
Tämän kevään festivaalin viimeiset esitykset ajoittuvat tulevaan viikonloppuun.