Johanna Salon ja kirjoituksen kohteen, Marja-Leena Vähäsalon, kirja Suomen Sievin tyttö ansaitsisi kosolti huomiota ja lukijoita. Teos kertoo pienikasvuisen Marja-Leena Vähäsalon tarinan koskettavasti ja mukaansa tempaavasti. Kirjalle on eduksi, että kirjoittaja sisaren tyttärenä tuntee aiheen.

Tässä ajassa sanotaan olevan paljon ahdistusta, syrjäytymistä, lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöä. Liian monet potevat itsetunnon heikkoutta. Kasvattajat, vanhemmat ja opettajat tietävät, että lapset ja nuoret oireilevat, he hakevat hyväksyntää ja etsivät paikkaansa. Koulukiusaamisesta, jota Marja-Leenakin aluksi koki, on tullut kipeä ja joskus traaginen ongelma. Kaikille aiheesta huolta kantaville ja niistä kärsiville voi suositella tämän kirjan lukemista. Se todistaa, että vaikeistakin lähtökohdista käsin voi elää hyvän ja tasapainoisen elämän.

Marja-Leena Vähäsalo on asunut Sievissä koko ikänsä. Tätä kuntaa hän rakastaa ja tuo sen kirjassa esille. Sievin teollinen ihme on tehnyt myös Marja-Leenaan vaikutuksen. Yksi sen luojista, Jorma Takanen, oli hänen luokkatoverinsa.

Marja-Leenan elämän tragediaksi ja samalla voimaksi on muodostunut lyhytkasvuisuus. Mittanauhalla mitattua pituutta hänelle on kertynyt 116 cm. Henkistä mittaa hänestä löytyy meille muille jaettavaksi metrikaupalla.

Lyhytkasvuisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen oli tuskallista Merja-Leenan vanhemmille, sisaruksille ja hänelle itselleen itsetuhoyritykseen saakka. Kaikki he voittivat tuskan. Kirjassa kuvataan mielenkiintoisesti kouluvaiheet, kypsyminen lapsesta nuoreksi, erilaisuuden hyväksyminen ja sen myötä nuorten rientoihin osallistuminen tansseissa käynteineen kaikkineen. Siltä tieltä hän löysi myös elämänkumppaninsa Auliksen. Aviomiehen äidillä kesti pitkään hyväksyä lyhytkasvuinen miniä.

Marja-Leena Vähäsalo ei ole jäänyt surkuttelemaan kohtaloaan. Neuvokkuutta hän osoitti muun muassa oman erikoisvarustetun auton hankkimisessa. Marja-Leena kokeili eri ammatteja ja päätyi pidemmäksi ajanjaksoksi K-kauppaan töihin. Hänestä tuli pidetty työntekijä. Fyysiset heikkoudet vaativat kuitenkin osansa ja hänelle tehtiin lukuisia leikkauksia. Siksi työura jäi kesken.

Kirjan yhdeksi elämykseksi nousee Marja-Leenan optimistisuus ja iloisuus. Hän toteaa itsekin jaksavansa paremmin , kun perusilme pysyy myönteisenä.