PYHÄJÄRVIKolme tuolia roikkuu katosta. Herää kysymys: kuka on vetänyt tuolin ja kenen alta? Kenet putoaminen on nujertanut ja kenet nostanut? Miksi tuoleja on vain kolme, kun lattialla makaa kuusi ihmistä. Kuka heistä lannistaa ja kuka kannustaa?

Pyhäjärven Naisvoimistelijoiden Makia-ryhmä kysyy sunnuntaina VPK:n teatterilla ensi-iltansa saaneessa Kadoksissa-tanssiesityksessään, kuinka päättyy kuuden toisilleen tuntemattoman ihmisen matka, kun he huomaavat heräävänsä samassa, tuntemattomassa paikassa. Matka tuntemattomien kanssa voi olla pitkä tai lyhyt, mutta ihmiset hakevat toisiltaan hyväksyntää, ymmärrystä ja huomioon ottamista.

Ennakkotiedoissa kerrotaan teoksen kuvaavan erilaisia tunnetiloja, ahdistusta, jota ei pääse pakoon, mutta myös empaattisuutta. Ihmiset eivät välttämättä tule toimeen toistensa kanssa, mutta heidän on sopeuduttava yhteiseen tilaan ja tilanteeseen. Erilaiset tunnetilat välittyivätkin teoksesta hyvin. Katja Törölän koreografia on yleisväreeltään raskas, jota tukee hyvin myös säröinen ja vahva musiikki. Ahdistukseen ei kuitenkaan jäädä pitkästymään. Ajan kulumista kuvaavasta heilurista tulee hieman lohduton tunne. Tapahtuipa mitä tahansa kello käy. Oma asenne ratkaisee miten elämän kokee.

Tumma yhteneväinen puvustus tukee teoksen teemaa. Se näytti ihmisyyden pohjimmaisen samanmuotoisuuden, vaikka teoksessa korostetaankin yksilön erilaisuutta liikkeiden kautta. Yksilöiden irrallista olotilaa vahvisti myös paikoillaan tapahtunut liike. Jos jalkojen kanssa työskenneltäisiin voimakkaammin, löytyisi esityksestä myös taidetanssille ominaista virtavuutta ja artikulaatiota enemmän.

Neljäkymmentä minuuttisen esityksen ajan kohtaukset etenivät tanssillisen voimistelun tapaan nykäyksittäin. Ne oli sidottu toisiinsa äänen avulla eli tässä tapauksessa veden lorinalla. Myös muita voimistelun elementtejä, kuten rivi- ja jonomuodostelmia käytettiin.

Katsoja tavoittaa usein heti valovoimaisimman esiintyjän ja seuraa hänen tanssiaan intensiivisesti. Itselläni katse kiinnittyi Katja Törölään, jonka liikkeet lähtevät hyvästä maadoituksesta. Hän on sinut kehonsa kanssa ja pystyy näin ollen myös olemaan koko ajan läsnä. Kontakti yleisöön saavutetaan juuri olemalla läsnä.

Kadoksissa-esitys etsi ihmisen syvempää olemusta ja loppua kohti tämä välittyi myös katsojalle. Kysymyksessä oli suuremmat asiat kuin pinnallinen voitontavoittelu. Nuorelle ja lahjakkaalle koreografille ei riitä nyky-yhteiskunnan pinnallisuus vaan hän tavoittelee elämän peruskysymyksiä.

Makia-ryhmässä tanssivat Katja Törölän lisäksi Anna Taskinen, Jenni Kumpumäki, Marianne Hollanti, Heta Mihailov ja Pinja Pesonen. Valoista vastasivat Saku Rönkö ja Pekka Törölä.