Elämänilo
takaisin
Kari Junttila suhauttaa säiliöstä täyttöä muovipulloon, asettaa pullon olkalaukkuun, letkut paikoilleen ja lähtee ulos. Vielä vuosi sitten ulosmenon kanssa olisi ollut vähän niin ja näin, sillä kannettava nestehappilaite on vasta viime syksynä saatu. Sen ansiosta Kari ja monet muut Kokkolassa ja lähikunnissa keuhkoahtaumataudista kärsivät henkilöt ovat saaneet takaisin elämänilonsa. Elinpiiri ei rajoitu enää neljän seinän sisälle happirikastimen johdon mitan päähän.

Kokkolan keskussairaalan keuhkoklinikalla on ylilääkäri Osmo Rossin johdolla kehitelty aktiivisempi malli nestehappihoitoon. Hoidosta apua saavia potilaita on testattu ja opastettu laitteen käyttöön. Rossin laatiman rungon pohjalta perushoitaja Raija Tastula antaa käyttöopastusta ja Hengitysliitto Helin Kokkolan osaston yhteyteen on perustettu Hapekkaat-ryhmä, jossa saa vertaistukea ja uusinta tietoa.

Apua moneen
tautiin
Nestehapesta saavat apua useimmat keuhkoahtaumataudista ja muutamista harvinaisista keuhkokudosta vaurioittavista sairauksista kärsivät potilaat ja helpotusta on voitu tarjota myös keuhkosyöpää sairastaville, Osmo Rossi kertoo.

Hän perää terveydenhuoltoon uutta ajattelumallia, jotta hoidosta hyötyvät löydetään ja heitä autetaan kuntoutuksen piiriin ja sitä kautta takaisin aktiiviseen elämään.

Nestehappihoito on toistaiseksi muualla maassa varsin vähäisessä käytössä. Kokkolan seutu porskuttaakin kärjessä, asukaslukuun nähden nestehappilaitteita on käytössä jo paljon.

– Meillä on koottua tietoa puolentoista vuoden ajalta, 20-30 potilaan ryhmästä. Tämä kehitystyö sopii hyvin sairaalamme keskeisiin strategioihin. Käytämme olemassa olevia hoitokeinoja potilaalle optimaalisella tavalla, Rossi sanoo.

Potilaiden kuvaukset hoidon vaikutuksesta ovat olleet hyvin positiivisia. Myös sairaalahoidon tarve on heidän kohdallaan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten sairauseläkkeelle joutunut Kari Junttila kuvailee tilannetta ennen ja jälkeen:

– Oireiden voimistumisen myötä ulkona liikkuminen väheni, pakkasella en uskaltanut mennä ulos lainkaan. Harrastukset, kuten keilailu, pyöräily ja raveissa käynti piti jättää. Olin väsynyt, uninen ja allapäin. Tulevaisuuden näkymät olivat synkät, kun elinpiiri ympärillä kutistui. Nyt mieliala on noussut, mutta kestää aikansa, ennen kuin lihaksisto tottuu taas liikkumiseen.

Kari Junttila haaveilee jo pyörälenkeistä, ja lähtemisestä kavereiden kanssa raveihin. Jossain tulevaisuudessa häämöttää paluu keilailun, jopa matkustelun pariin. Ostosten kantaminen kaupasta ja vaimon auttaminen siivouksessa sujuvat jo.

– Olen Hapekkaissa tavannut paljon iloisia hapenkäyttäjiä, joiden elämänhalu on palannut tämän laitteen ansiosta, Junttila sanoo.

Nestehappilaitetta on turha vierastaa sen vaikeakäyttöisyyden takia. Hapen kanssa on omat riskinsä, mutta ohjeita noudattamalla vaaraa ei ole. Avotulta happilaitteiden kanssa samassa tilassa ei saa käsitellä. Hiuslakat, vaseliinipohjaiset voiteen ja muut herkästi syttyvät aineet ovat käyttökiellossa.Mukana kuljetettavaa salkkua ei saa peittää vaatteilla. Raija Tastula sanoo ohjeita kerrattavan ryhmässä aina ajoittain, ettei mitään unohtuisi.

Kannettavan laitteen happi riittää noin kuudeksi tunniksi, määrää voi itse säädellä tarpeen mukaan. Kotiin saa vaihtosäiliön, jossa happea on kuukauden annos. Kari Junttila tietää, että matkalle lähtijä löytää tarvittaessa ”tankkauspaikan”.

– Suomessa voi ilmoittautua mukaan systeemiin, jossa etukäteen sopimalla saa käydä täyttämässä kannettavan nestehappilaitteen toisten käyttäjien luona.

Happirikastimeen sidottujen vapautuminen aktiiviseen elämään on ylilääkäri Osmo Rossin mielestä yhteiskunnalle myös taloudellista.

– Sairaalassaolopäivien väheneminen on suoraa säästöä. Potilaiden elämänlaatu paranee fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti, joten muiden sairauksien syntyä voidaan ehkäistä.

Laitteet potilas hankkii itse, mutta Kela korvaa ne. Nestehappi on lääke ja niin ikään kelakorvattava.

arja.paivarinta@kpk.fi