Antti Savela (KP)Suomen epävirallisessa teekaupungissa Haapajärvellä vieraillut teekirjailija, filosofian lisensiaatti Pirjo Suvilehto kehottaa nauttimaan 4-6 kupillista teetä joka päivä.
– Varsinkin vihreä tee on paitsi hyvää myös erittäin terveellistä energiajuomaa. Olen kirjoittanut kirjani ja laatinut väitöskirjani teen voimalla.
Aivan mututuntumalta Suvilehto ei teetä kehu. Hän kertoo teestä ja varsinkin vihreästä teestä tehdyn pelkästään viiden viimeisen vuoden aikana runsaat 2500 tutkimusta. Niissä maailmanlaajuisesti käytetyn taikajuoman edut ovat paljastuneet kiistattomasti.
Teen vaikutusta aivojen toimintaan tutkinut professori Raimo Hiltunen Helsingin yliopiston farmasian laitokselta arvioi, että nimen omaan teessä piilevä L-teaniini vaikuttaa hermostoon. Aminohappo lisää niin sanottuja alfa-aaltoja, millä on suuri merkitys mielen rauhoittumiseen ja toisaalta ajatuksen juoksuun.
– Lisäksi Hiltunen on todennut, että tee vähentää verenpainetta ja ehkäisee unihäiriöitä, Suvilehto kertoo.
Muun tutkitun tiedon perusteella hän väittää, että vihreä tee on varsinainen terveysjuoma.
– Se alentaa verensokeria, suojaa ultraviolettisäteilyltä, vahvistaa sydäntä ja verisuonia ja auttaa jopa taistelussa hammaspeikkoa vastaan, Suvilehto vakuuttaa ja perustelee terveysvaikutuksia silläkin, että aikoinaan teetuotteita saivat myydä ainoastaan apteekkarit.
L-teaniinin lisäksi teessä on vitamiineja kuten C- ja -D-vitamiinia. Juoma sisältää myös useita elimistölle tärkeitä hivenaineita.
Tavallinen kahvinjuoja mieltää teen vain juomaksi. Sitä se ei Suvilehdon mukaan ole.
Teestä tehdään muun muassa kynttilöitä, karamelleja, jäätelöitä ja jopa hyttyskarkotteita. Suvilehto esittelikin Haapajärvellä pitämänsä teeluennon yleisölle tuotteita, joita ei heti teehen mielletä. Yllättävin oli hajuvesi, jolla teen ystävät saavat lisää kavereita.
– Intiasssa ja Kiinassa teetä käytetään myös ruuanlaitossa. Tiibetissä syödään maukasta teekeittoa, jossa lisukkeina ovat läski ja hedelmäpalat.
– Olen itsekin terästänyt ruokaa teellä. Broilerin kastikkeena se on aivan verraton, Suvilehto kertoo.
Toisin kuin kahvissa teessä on Suvilehdon mukaan vähän kofeiinia. Mustassa teessä kofeiinia on eniten, kun taas vihreässä ja valkoisessa teessä sitä on aivan minimaalisia pitoisuuksia.
Teeveden kuumentamisessa Suvilehto neuvoo varovaisuuteen.
– Kattila pitää nostaa liedeltä, kun vesi alkaa poreilla. Liian kuumassa vedessä vitamiinit saavat kyytiä.
Suvilehto on kirjoittanut teestä kaksi kirjaa. Teehetki syntyi ajatuksesta kirjoittaa kansantajuinen ja lahjakirjaksi sopiva teos. Vihreässä teessä kirjailija syvensi Teehetken kirjoitusvaiheessa tulleita ajatuksia. Syksyllä tulee markkinoille jo kolmas teekirja. Siinä Suvilehto esittelee reseptejä ja antaa vinkkejä muun muassa teeleipien tekoon.
– Teestä on tullut rakas harrastus ja toisaalta myös työ.
Teehen hurahtaminen sai alkunsa myös vapaana toimittajana työskentelevän Suvilehdon työkeikasta.
– Olin tekemässä juttua eteerisistä öljyistä ja hullaannuin öljyjen tuoksuun. Siinä samalla myös teen ihanat hajut tulivat tutuiksi. Olen siis löytänyt teen nenäni avulla, Suvilehto nauraa.
Pirjo Suvilehto on vastikään luovuttanut Oulun yliopiston kirjallisuuden laitokselle väitöskirjansa. Se käsittelee lasten luovaa kirjoittamista ja kirjoittamisterapiaa. Väitöstilaisuus on sovittu syyskuulle.
Hän tituleeraa itsensä toimittaja-kirjailijaksi. Uutistoimittajan työ on tullut tutuksi Kalevan leivissä.
Haapajärven teeluennon olivat järjestäneet kaupungin teetoimikunta ja Jokilatvan opisto. Avauspuheessaan teeisäntä Kyösti Niinikoski kertasi teekaupungin lähes kymmenvuotista historiaa. Näkyvä osa toimintaa on kaupungintalon aulassa oleva kokoelma, jossa on nelisensataa teekuppia tai -astiastoa eri puolilta maailmaa.
antti.savela@kpk.fi