KOKKOLA

Chydenius-Kapelli 30.3. Noo-ra-Kaisa Salo-Peltokoski, Elina Leinonen, Emilia Otava, Lauri Pulakka, Julius Pyrhönen, Maria Reikko, Siiri Virkkala, Janne Virkkala. Brahms, Rossini, Tüür, Ravel.

Soitannollinen sunnuntai-ilta Konservatorion salissa kätki sisuksiinsa kolmen eri duon ja yhden trion mehukasta yhteissoitantaa. Ennakkotiedoista poiketen, sairastapauksen vuoksi, Beethovenin kvintetto jäi pois ohjelmasta.

Noora-Kaisa Salo Peltokoski (klarinetti), Elina Leinonen (piano) ja Emilia Otava (sello) tulkitsivat Brahmsin trion ensimmäisen osan. Intiimi tulkinta ja tunnelma soi yleisölle tilan, jossa nauttia ilmeikkäästä ja viihdyttävästä Brahmsista rauhassa.

Giacchino Rossini (1792- 1868) nautti elinaikanaan ristiriitaista mainetta. Hän eli elämästään nauttien, ja jätti yleensä tilatun sävellystyön viime tippaan. Lauri Pulakan (sello) ja Julius Pyrhösen (kontrabasso) tulkitsema Duo sellolle ja kontrabassolle on aikoinaan tilattu Sir David Salomonsin päivälliskutsujen viihdykkeeksi.

Pulakan ja Pyrhösen tulkinta Rossinin duosta hipoi täydellisyyttä. Varsinkin Pyrhösen vankka ammattitaito liikutti kuuntelijaa. Kontrabasson mehevä, syvä sointi yhdistettynä jousisoittimen virtuoottisuuteen, huolimatta sen suuresta, yleensä kömpelyyteen miellettävästä koosta, sai kuuntelijansa hiljaa hymyilemään. Niin nautinnollista kuulla, kun basso soi.

Elina Leinosen ja Maria Reikon yhteistyö Erkki- Sven Tüürin Sonatiini kahdelle pianolle -teoksessa ei jättänyt myöskään kylmäksi. Rytmikkäästi eteenpäin tempoileva teos, kahden taitavan nuoren naisen käsissä, näytti ja kuulosti mukaansatempaavalta.

Väliajan jälkeen Siiri Virkkala (viulu) ja Janne Virkkala (sello) tarjosivat yleisölle ilmeikkään ja räjähtelevän Maurice Ravelin Sonaatti viululle ja sellolle. Ravel omisti teoksensa Debussylle, joka oli menehtynyt pari vuotta ennen sonaatin sävellystä. Siiri Virkkalan ja Janne Virkkalan tulkinta oli hengästyttävän hyvä. Ravelin viulun ja sellon äänimaailmoiden kirjava hyväksikäyttö taipui ammattitaitoisten solistien käsissä tulkinnaksi vailla vertaa.

Soitannollinen ilta piti siis sisällään pienimuotoisten akustisten kokoonpanojen tulkinnan herkkyyttä ja värikkäitä vivahteita, ammattitaidon riemujuoksua ja tiivistä tunnelmaa. Ja hehkuvasti soivan kontrabasson.