Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta -näytelmän tapahtuma-aika alkaa 1800-luvun lopusta ja näytelmä on ilmestynyt vuonna 1950. Heta lasketaan Wuolijoen suurimpiin sodan jälkeisiin saavutuksiin näytelmäkirjailijana. Kovan, ylpeän ja rahan ahneen ihmisen kuvana nimihenkilö Heta on ajankohtainen yhä. Niinpä näytelmä on pysynyt teattereiden ohjelmistossa. Viime syksynä se sai ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa.

Draamaelokuva Hetasta valmistui vuonna 1952 ja televisioelokuva vuonna 1987.

Pienelle harrastajateatterille näytelmä on kova ponnistus. 30-vuotias YTY on rohkea ja kunnianhimoinen näyttämö, joka uskaltaa ottaa haasteita vastaan. Näytelmää on harjoiteltu vuoden verran. Ensi-ilta osoitti, että yhteistyön ja ahkeran harjoittelun voimalla päästiin tyylikkääseen esitykseen.

YTY:n ja nuoren ohjaajan Sanna Finnilän Heta on konstailematon ja perinteinen tulkinta. Juuri siinä sen voima onkin. Teksti ja selvälinjainen näyttämökuva välittyvät ilman turhia krumeluuureja, ja katsoja ottaa kauniin kokonaisuuden kiitollisena vastaan.

YTY:n Heta perustuu näyttelijäntyöhön, jossa loistaa vakuuttavimmin kokenut pääpari Sari Anttila Hetana ja Erkki Hartikainen hänen miehenään Akustina. Kovan ja komentelevan Hetan vastapaino tulee hyväntahtoisesta Akustista. Vasta pesänselvitys Akustin kuoltua osoittaa Hetallekin, kuinka laajasti mies on auttamishaluaan ja armeliaisuuttaan osoittanut. Hyvä on saanut palkkansa, sillä Akusti on onnistunut kartuttamaan huomattavasti omaisuutta. Heta heltyy kyyneliin vasta Akustin menetettyään.

Akustin tarina kertoo luokkarajojen ylittämisestä yhteiskunnassa, jossa se ei ollut helppoa. Isojen talojen isännät ja kirkonkylän herrat hyväksyvät kuitenkin entisen rengin kaverikseen, merkittäviin luottamustoimiin ja kunnallisneuvokseksi. Heta sen sijaan ei lakkaa pitämästä Akustia renkinä.

Ensi-illassa oli pientä alkukankeutta, joka ei kokonaisuutta haitannut. Kaikkia roolisuorituksia ei kannata luetella, sillä kukin selviytyi kunnialla osuudestaan. Esimerkiksi Jouko Lassila onnistui hyvin Hetan Juhani-veljenä. Eini Pekolan makea nauru jäi mieleen vallesmanskan roolissa. Hetan lapsia näyttelivät mainiosti Pekka Pinola, Miia Anttila ja Susanna Jaakola. Hetan hylännyttä Santeria nimitettiin Lemminkäiseksi, mutta Hannu Verrosen esittämänä hahmo vuorotteli pönäkkänä isäntänä ja Akustin kaverina.

Tehosteita on vähän, mutta varsinkin alkupuolella ja siirtymävaiheissa musiikkia käytetään oivaltavasti. Huolellinen puvustus ja maskeeraus luovat uskottavuutta. Lavastaja Markku Sirenin kurssin tuella tehty lavastus ilmentää oven karmeilla ja muilla pienillä keinoilla, kuinka Muumäen pieni torppa muuttuu Hetan 17 vuotta odottamaksi komeaksi pytingiksi

Hella Wuolijoki: Niskavuoren Heta. Ohjaus Sanna Finnilä. YTY-teatterin ensi-ilta 4.1.2008.

Valot: suunnittelu Jarkko Pinola ja Anssi Mattila, ohjaus Anssi Mattila. Lavastus: suunnittelu Jorma Anttila, toteutus: Jorma Anttila, Erkki Lehto, Hannu Männistö ja Pekka Myllykangas.

Puvustus: suunnittelu Tiina Sydänmetsä, toteutus: Tiina Sydänmetsä, Tytti Sydänmetsä ja Eeva Makkonen. Maskeeraus Mari Heikkilä. Julistekuva Tiina Sydänmetsä. Juliste: Pekka Kytökorpi ja Leena Voltti. Käsiohjelma ja tarpeisto Leena Voltti.

Rooleissa: Sari Anttila, Erkki Hartikainen, Pekka Pinola, Miia Anttila, Susanna Jaakola, Jouko Lassila, Satu Haapalainen, Niina Mella, Hannu Verronen, Johanna Bister, Tuomo Heikkilä, Kirsti Jutila, Esko Niemelä, Eini Pekola, Harri Pinola, Marita Fredriksen, Arvo Vähäkangas, Reija Ylikangas ja Tarja Pinola.