KOKKOLA (KP)Heernusåer – KUF:n uudenvuodenrevyy 2008. Ensi-ilta Jungsborgilla 5.1.

Thomas Krantzin ohjaamassa, isolla joukolla tehdyssä KUF:n uusimmassa revyyssä on montakin hauskaa ja osuvaa sketsiä. Kuitenkin yleisvaikutelma ensi-illan päättyessä on hieman kesy. Jonkinlaista hurjuutta ja kriittistä purevuutta jään kaipaamaan.

Toisaalta on heti perään tunnustettava, että joidenkin kokkolanruotsilla esitettyjen sketsien verbaalihuumori ja huipennukset jäävät minulle avautumatta. Ajoittain, kun täysi katsomo riemuitsee ja taputtaa, en ymmärrä, mille.

Näyttämöllä nähdään tänä vuonna entistä enemmän lapsia ja nuoria, mikä lupaa hyvää porukan tulevaisuudelle. Hyvin nuorimmatkin ovat mukana joukkotilanteissa, varmaan myös osaavan ohjauksen ansiosta.

Revyyn aihepiiri on paljolti paikallista ja tuttua: kruunupyyläisten ja alaveteliläisten köydenveto Kokkola – Pietarsaari -suuntautumisesta, kruunupyyläiset Kokkolan ihmeitä ihastelemassa, Kokkolan ja sen yritysten kansainvälisyys, Kokkolan ja Ullavan yhdistyminen, JT:n ja ÖB:n yhdistyminen. Osansa saavat SFT:n viihtymisohjelmat ja tv-kokit. Hieman vakavampaa antia on esimerkiksi laulu suomenruotsalaisten tulevaisuudesta, Sista finlandsvenstji.

Ajankohtaisia ilmiöitä ovat pätkätyöt, joita voi mahduttaa vuorokauteen useampia, kaukosäätimet jotka tehoavat kaikkeen muuhun paitsi oikullisiin digitelkkareihin tai Ikea, josta voi ostaa ja koota itse kaikenlaista, vaikka hyvin toimivan miehen. Islamilainen puolue perustetaan Suomeen, jotta maahan saataisiin kuri, järjestys ja siveellisyys. Lastenlaulusta Bullfest on mullaheja ajatellen väännetty Mullfest. Uhkakuvaa maalaileva Mullfest, jonka esittämiseen harmaisiin kaapuihin puetut lapset vaikuttavasti osallistuvat, lienee nauru ennakkoluuloille ja peloille toisenlaista uskontoa ja maailmankuvaa kohtaan. Hurmaavaa liioittelun taidetta edustavat smokkiherrojen lapsuudenmuistot – He va beter förr!

Revyyn vanhat valtit, persoonalliset Anders Fredriksson, Johan Backlund ja ja Lotta Sundell, ovat edelleen mukana, uutena vanhana kykynä yllättää Margareta Fredriksson. Joel Salmela ja Simon Sjöstrand pelaavat hyvin yhteen yhteisissä osuuksissaan, vuosien mittaan he ovat kehittyneet todella paljon. Hyvät koomikot ovat kuolemanvakavia, tämän tosiasian vahvistaa varsinkin Joel Salmela pölynimurisketsissä, joka on kuin suoraan elävästä elämästä. Anne-Mie Bränn, Victoria Björndahl ja Pernilla Nilsson esittävät laulusoolonsa vetoavasti.

Kenneth Ågrenin kvartetin tasokas musiikki tukee jälleen mainiosti esitystä, ja Pauliina Holmqvistin kekseliäät laulujen murresanoitukset ihastuttavat. Myös ruotsalainen Thomas Krantz lähestyy jo murretta rohkeasti. Joel Salmelalla on lavastajankykyjäkin: Kokkolan Tehtaankatua esittävä taustamaalaus sopii kaikkiin tilanteisiin, ja nouseva näyttämö eli amfiteatteria muistuttavat rakenteet muuntuvat moneksi.