Leena Nygård (KP)Kaj Hedman: Paniikissa. Seuranani ahdistus. Suomentanut Kai Takkula. Kirjapaja 2007. 170 s.
Kaj Hedmanin vuonna 2003 ruotsiksi ilmestynyt Panikboken. En berättelse om borderline sai myönteiset arvostelut ja herätti mielenkiintoa monenlaisissa lukijoissa. Myös suomenkielisten taholta alkoi pian tulla toivomuksia kirjan suomentamisesta. Toivojat olivat muun muassa itse paniikki- ja ahdistusongelmista kärsiviä, heidän omaisiaan tai hoitoalan ihmisiä.
Nyt toive on toteutunut ja paniikkikirja ilmestynyt Kai Takkulan suomentamana ja hieman täydennettynä. Uutta ovat muun muassa tiedot alkuperäisen kirjan tuomista kontakteista ja muista myönteisistä vaikutuksista Hedmanin elämäntilanteeseen. Paniikkitunnelin päässä näkyy valoa.
Kaj Hedman tietää, mitä ahdistus ja paniikki pahimmillaan ovat ja kuvaa oireita vahvasti ja vaikuttavasti. Hänelle ne merkitsevät elämää pahasti rajoittavia asioita ja menetyksiä. Toisaalta hyvin moni voi tunnistaa omia kokemuksiaan hänen kertomastaan – eli kuten eräs yliopistomies on hänelle sanonut : ”Sinulla on se sama kuin useimmilla ihmisillä, mutta viisi kertaa rankempana”.
Kirjoittaja kertoo sairautensa ilmenemismuodoista, diagnooseistaan ja vuosien mittaan saamastaan terapiasta ja lääkityksestä. Hän kertaa lapsuuttaan, pohtii vanhempiaan sekä näiden haurautta ja neuvottomuutta yliherkän lapsen kasvattajina. Rakkautta ja hyvää tahtoa ei pienestä perheestä puuttunut, tietoa, osaamista ja voimia kylläkin. Ahdistuneet vanhemmat ylisuojelivat lastaan.
Kirkon piireissä todennäköisesti suurten, paljolti itse itselle asetettujen, vaatimusten paineissa työskennelleiltä ja toisten ihmisten auttamiseen omistautuneilla vanhemmilta ei aina riittänyt aikaa ja huomiota lapselle, joka toisaalta joutui kulkemaan isän ja äidin mukana tilaisuudesta ja kohtaamisesta toiseen, toisaalta kokemaan itsensä äärimmäisen hylätyksi.
Hedman korostaa, ettei halua syyllistää vanhempiaan, jotka tekivät parhaansa.
”Minun on kuitenkin pakko jossain määrin arvioida ulkopuolelta myös heitä, kuten myös isovanhempiani kummaltakin puolelta taustoineen, jotta tämä kirja olisi avuksi muille ja jotta se voisi olla hyödyksi perheen psyykkisten ongelmien ymmärtämisessä ja ennaltaehkäisemisessä. Perhe on kulttuurimme ja yhteiskuntamme ydin. Tämä ydin ei kuitenkaan voi hyvin.”
Hedmanin tekstin vahvuuksiin kuuluvat ilmaisuvoima, herkkyys ja rehellisyys.