Ammattitaito on ihana asia. Kun joku osaa oikein hyvin sen, mitä haluaa tehdä, ja antaa muidenkin nauttia ammattitaidostaan, ovat maailmankaikkeuden palaset oikeilla paikoillaan. Chydenius-kapellin konsertissa pääsi taas todistamaan tätä ihanuutta, kun Sami Ihajoki, Visa Jämsä, Anna-Leena Kangas, Timo Miettinen, Emilia Otava, Lauri Pulakka, Maria Pulakka, Julius Pyrhönen, Noora- Kaisa Salo-Peltokoski, Merja Tokola, Reijo Tunkkari, Eija Vepsäläinen ja Mika Viik tulkitsivat musiikkia 1500-luvulta tähän päivään, ja takaisin.

Ensimmäisinä säveltäjinä esiteltiin Hume ja Dowland, jotka elivät 1500-1600-lukujen taitteessa Englannissa. Lauri Pulakan soittama viola da gamba ja muut pienryhmän jousisoittimet tulkitsivat sävellysten ajalle uskollisina, tyylikkäästi, Humen A Question ja Dowlandin Lacrimae Amantis (Rakkauden kyyneleet) -sävellykset.

Seuraavaksi, aina yhtä valovoimainen, Noora- Kaisa Salo-Peltokoski (klarinetti) ja Eija Vepsäläinen (poikkihuilu) tulkitsivat Brasilian kansallisäveltäjän, Heitor Villa- Lobosin modernimman taidemusiikkiteoksen nimeltään Choros II. Ja tämän jälkeen, toiselta puolelta salia, yltyi viuluduo tulkitsemaan Bartokin säveltämää musiikkia.

Kurtagin (unkarilainen modernin taidemusiikin säveltäjä) ja Bachin kautta kuljettiin illan kantaesitykseen, jonka Chydenius- kapelli oli tilannut Juho Kankaalta. Juho Kangas on tällä hetkellä Sibelius- Akatemiassa opiskeleva, Kokkolassa syntynyt nuori säveltäjä. Sävellyksen jousisoitinpohja oli tuplakontrabassolla, eli huilun, klarinetin, fagotin, trumpetin, viulun, alttoviulun, sellon ja lyömäsoitinten lisäksi kokoonpanossa oli kaksi kontrabassoa. Allegro kamariyhtyeelle- niminen teos oli, nimensä mukaisesti, nopeahkoja teemoja sisällään pitävää uutta länsimaista taidemusiikkia.

Toisen puoliajan aloitti taas musiikki 1600- luvulta, kun jousikvartetti tulkitsi Henry Purcellin Musiikkia näytelmästä kuningas Arthur ja Chaconne g- molli. Jonka jälkeen Bartokin viuluduo- teokset ikään kuin liekehtivät yleisön nautittaviksi. Tässä konsertissa kuultujen Bela Bartokin sävellysten pohjana soi unkarin ja balkanin kansanmusiikki, jonka innokas tutkija ja muistiinmerkitsijä Bartok oli.

Chydenius- kapellin toteuttama konsertti oli mielenkiintoinen, soi taidolla ja viisaudella ja kosketti yleisöään. Muusikoiden sijoittaminen konservatorion salin näyttämön eri ulottuvuuksiin tuntui myös toimivalta ja mukavalta idealta. Eri aikakausien sävelet soivat melkein saumattomasti, yhteen miksatusti ja viihdyttävästi.