Kokkolan Lauluveikot, Mari Sillanpää, Kokkolan Naislaulajat, Lauluyhtye Hyvästi, Maria Autio, Lauluyhtye I.S.K.U, Kirsi Tunkkari: Saint-Saens, Adam, Ohls, Hannikainen, Merikanto, Hela, Maasalo, Raninen, Gruber, Piiparinen, Naujlio, Törmälä, Kostiainen, Trad. Vogler, Sibelius.Lempeästi valaistu Kokkolan kirkko antoi lämpimät puitteet tutuista, ja vähemmän tutuista joululauluista koostuneelle konsertille. Kirkkaita ja kauniita säveliä sisällään pitänyt adventtikonsertti viritti kuuntelijaansa taas lähestyvän, vuoden pimeimmän ajan, odotukseen.
Kokkolan Lauluveikot avasivat konsertin urkulehteriltä. Juhana Kalliokosken säestyksellä esitetty, aina yhtä ihastuttava, A. Adamin Oi Jouluyö -sävellys tulvahdutti mieleen muistot kynttilöillä valaistuista jouluöistä. Lauluyhtye Hyvästi esitti hyvästi ja koskettavasti Maria Aution ohjauksella kaksi kappaletta, joista varsinkin P.J. Hannikaisen Kautta tyynen, vienon yön soi sielun tummiin sopukoihin asti.
Kuorojen yhteiseen ohjelmistoon kuulunut Martti Helan Hiljainen joululaulu oli sävellyksenä mielenkiintoinen, ja kuorojen tulkinta tästä teknisestikin vaikeasta kappaleesta, oikein hieno. Kirsi Tunkkarin johtama lauluryhmä I.S.K.U esitti Ilkka Kuusiston sovituksen tutusta Tule joulu kultainen -kappaleesta, sekä Gruberin ikivihreän Jouluyö, juhlayö -kappaleen. Kirkossa soivien tuttujen sävelten sointi toi tiettyä lohdun tunnetta ulkona valtaa ottavaan pimeyteen.
Kokkolan Naislaulajat esitti samalla teemalla tunnelmoivia lauluja kimaran. Törmälän Kolme Maria-laulua oli koskettava kokonaisuus.
Vuoden pimein aika täällä pohjoisessa vaikuttaa ihmisiin monin erilaisin tavoin. Toiset ahdistuvat, toiset hiljentävät ja hiljentyvät, toisiin ihmisiin valon väheneminen ei tunnu vaikuttavan millään tavalla. Lauluveikkojen ja Naislaulajien adventtikonsertin yhteislopetus tuntui ihanalta.
Yleisön seistessä, kuorojen kanssa yhteislauluna esitetty Voglerin Hoosianna vahvisti entisestään tietoisuutta pimeässä, kuitenkin, tuikkivien valojen voimakkuudesta. 90-vuotiaan Suomen kunniaksi esitetty Finlandia-hymni olisi voinut myös olla yhteislaulu, koska silloin tunnelma olisi kohonnut entisestään.
Kokkolan Lauluveikkojen ja Naislaulajien yhteiskonsertti viritti kuuntelijansa siis valon odotukseen. Ja valoi uskoa ja tietoisuutta siitä, ettei tämä pimeys kestä ikuisesti.
