Ääni on lujilla monessa ammatissa. Asiakaspalvelutehtävissä puhetilanteesta toiseen siirrytään nykyisin hyvinkin pakkotahtisesti, aerobic-ohjaaja joutuu huutamaan hengästyneenä, opettajan on saatava äänensä kuuluviin huonostikin akustoidussa luokassa.

Kurkku ja keuhkot joutuvat koville myös töissä, joita tehdessä ei aivan yhtä paljon puhuta. Pölyt, kaasut ja hankalat työasennot rasittavat kehoa niin, että äänikin alkaa usein kulkea huonosti.

Laki antaa silti huonosti eväitä äänen huoltamiseen, harmittelee foniatrian erikoislääkäri Anu Jyrkkä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan foniatrian osaston ylilääkäri.

– Vaikka ääni on tärkeä yhä useammassa ammatissa, laki työterveyshuollosta laahaa jäljessä tilanteesta. Äänen toimimisesta ei sanota laissa mitään, hän sanoo.

Huonot työolot altistavat toiminnallisille äänihäiriöille. Ääni ei enää kulje pakottomasti hengityksen ja äänijänteiden saumattomana yhteistuotteena, vaan sitä alkavat työstää väärät lihakset kurkunpään ympärillä. Ääni pingottuu, rasittuu ja käheytyy, äänihuuliin saattaa tulla kyhmyjä.

– Ne korjaantuvat kyllä, mutta siihen tarvitaan lepoa. Myös oikea äänenkäyttötapa pitää opetella, Jyrkkä muistuttaa.

Pakkotahtinen työ, jossa on puhuttava jatkuvasti, kiristää ääntä. Tyypillinen nykyajan esimerkki tästä ovat erilaiset puhelinpalvelut.

– Jos asiakaskontakti on henkilökohtainen, puhuminen on yleensä rennompaa. Puhelinpalvelussa ei ole kasvokontaktia, ja asiakkaita tulee toinen toisensa perään ilman taukoja, Jyrkkä kuvailee.

Innostus ja rentous auttavat käyttämään ääntä luontevasti. Jyrkkä tarjoaa tätä yhdeksi selitykseksi ilmiölle, jossa uransa alkuvaiheessa olevilla opettajilla menee välillä ääni rasituksen vuoksi kokonaan, mutta vuosien karttuessa ääni alkaa kestää.

– Ehkä opettaja ei vanhemmiten enää jännitä, ja oppii paremmin tauottamaan puhettaan, ei luennoi niin paljon. Ja kyllähän äänikin mukautuu, hän pohtii.

Jumppaohjaajille lääkäri painottaa mikrofonin käyttöä. Hengästyneenä puhuessa äänijänteet ovat nimittäin kovilla silloinkin, kun tekniikka on apuna.

– Hengästyessä ilma tulee keuhkoista niin kovalla paineella, että sen kulkua alkaa tahtomattaan säädellä ylimääräisellä lihastyöllä. Silloin ääni korottuu ja menee helposti kireäksi.

Toiminnallinen äänihäiriö voi tulla myös fyysisestä rasituksesta. Kaulan lihaksia rasittaa jo se, jos päivän mittaan puhuu paljon puhelimeen ilman sankaluuria tai muuta handsfree-laitetta, vielä raskaammasta työstä puhumattakaan. Jos hitsaa auton alustaa pää kenossa, hengittää ympäristön kaasuja ja pölyjä ja joutuu kenties vielä puhumaan samalla, pitemmän päälle ääni käheytyy ilman huoltoa.

Äänen kulkua auttaa se, että muu keho on kunnossa. Kun hengittää oikein ja pitää ruodon ryhdissä, äänijänteet ovat vapaat liikkumaan rennosti.

– Hengitystekniikkaa kehittää esimerkiksi pilates ja ryhtiä näyttelijöiden suosima Alexander-tekniikka, Jyrkkä opastaa.

Jyrkkä suosittelee puhetyöläisille myös äänenhuoltoryhmiä, joita Kokkolassa on alkanut järjestää työterveyshuoltoyritys Työplus. Ryhmässä puhetta huolletaan kahdesta suunnasta: äänenkäytön eväitä antaa sekä puhe- että fysioterapeutti.

Kun kurkkuun koskee, ääntä on lepuutettava. Jos lääkäri toteaa taudin akuutiksi kurkunpääntulehdukseksi, hiljaa on pysyttävä useita päiviä.

– Tavallisessa flunssassa normaali lepo riittää.