Lohtajalainen Helge Honga päätettiin laittaa maksansiirtojonoon viime maaliskuussa. Hän ehti olla jonossa vain reilun vuorokauden. Puhelin soi myöhään illalla ja HYKSin Kirurgisesta sairaalasta soitettiin, että sopiva maksa oli löytynyt. Nyt tuli kiire, sillä maksansiirto on tehtävä viimeistään kahdeksan tunnin kuluessa siitä, kun sopiva luovuttaja on löytynyt.Puolen tunnin kuluttua puhelusta Helge Honga istui jo taksissa matkalla kohti Helsinkiä. Hänellä oli edessään pitkä öinen matka sekä suurimpia ihmiselle suoritettavia leikkauksia. Leikkauksessa oma sairas maksa poistetaan ja uusi maksa laitetaan tilalle entisen paikalle.
– Minua ei oikeastaan edes jännittänyt, sillä minulla ei ollut vaihtoehtoja. Oma maksani oli työnsä tehnyt.
Helge Honga on sairastanut nuoresta lähtien kroonista paksunsuolentulehdusta, joka tuhosi vähitellen myös maksan. Hän ei siten ole voinut itse vaikuttaa omilla elintavoillaan sairauden etenemiseen.
– Yleensähän maksasairaudet liitetään alkoholinkäyttöön, mutta minun kohdallani siitä ei ole kysymys, toteaa Helge Honga.
Alunperin uskottiin, että maksansiirto olisi edessä paljon aikaisemmin.
– Kymmenisen vuotta sitten Oulussa sanottiin, ettei maksani kestäisi paria vuotta kauempaa. Se jaksoi kuitenkin toimia paljon arvioitua pitempään.
Nyt maksansiirrosta on kulunut reilut puoli vuotta. Toipuminen on sujunut hyvin ja Helge Honga uskoo kuntoutuvansa vielä työelämään.
– HYKSin lääkäritkin vakuuttivat, ettei tässä sairaalassa tehdä eläkeläisiä vaan ainoastaan priimaa, toteaa Honga.
– Vaikka se on pelkkä lausahdus lääkäreiltä, kuvaa se hyvin Kirurgisen sairaalan toivorikasta ilmapiiriä. Potilaita ei haluta masentaa missään vaiheessa, toivoa pidetään yllä koko ajan. Toisaalta turhaan toiveikkuuteen ei lähdetä vaan leikkaukseen ja hoitoon liittyvät asiat kerrotaan suoraan ja selkeästi.
Helge Honga toteaa tunteneensa olonsa koko ajan turvalliseksi. Leikkaukset ja hoito suunniteltiin ja harkittiin tarkasti etukäteen ja leikkaus- ja hoitotiimissä on alansa huippuja.
Myös hoitotulokset ovat vakuuttavia, sillä Suomessa 95 prosenttia maksansiirtopotilaista on elossa vuoden kuluttua ja reilut 80 prosenttia vielä kymmenen vuoden kuluttua.
Suomessa maksasiirrännäisen saa vuosittain noin 50 henkilöä. Suomessa nuorin on ollut uuden maksan saadessaan neljän kuukauden ja vanhin 70 vuoden ikäinen. Vuonna 1982 tehtiin Suomen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen maksansiirto.
Aikuisten maksansiirrot tehdään Helsingissä HYKSin Kirurgisessa sairaalassa ja pienten lasten maksansiirrot HYKSin Lasten ja nuorten sairaalassa.
Vaikka maksansiirtoleikkaus on iso ja pitkä leikkaus, potilasta ei pitkään sängyssä makuuteta.
– Kuntohoitaja oli sängyn vieressä heti leikkauksesta tointumisen jälkeen. Niin pian kuin piti nousta ylös ja lähteä liikkeelle. Alkupäivinä kymmenen metriä oli jo iso saavutus, mutta päivä päivältä lenkki piteni. Edelleenkin liikuntaa pidetään toipumisen kannalta tärkeänä. Toki järkeä pitää käyttää ja turhaa rehkimistä ja riskinottoa välttää. Itse käyn uimassa ja kävelylenkeillä.
Helge Hongan sairaalareissu kesti kaksi ja puoli viikkoa. Sen jälkeen toipumista on seurattu säännöllisesti kontrollikäynneillä.
Helge Honga vakuuttaa, että tällaisen sairaalareissun jälkeen elämää katsoo aivan uusin silmin. Elämänarvot menevät uuteen järjestykseen ja turhat kiireet karsiutuvat.
Helge Honga on saanut myös potilastovereistaan uusia ystäviä ja uskoa tulevaisuuteen.
– Tutustuin samassa huoneessa olleisiin kolmeen mieheen, jotka olivat käyneet läpi saman operaation. Yksi heistä on palannut jo töihin ja muutkin toipuvat hyvin. Olen tavannutkin heitä käydessäni kontrollikäynnillä Helsingissä.
Vanhoja ystäviään Helge Honga rohkaisee ottamaan reilusti yhteyttä.
– Moni kiertää minut kaukaa eikä uskalla kysyä edes vointiani. Se on kuitenkin turhaa arkailua.
Hän muistuttaa myös siitä, ettei ilman elinluovuttajia ole elinsiirtojakaan.
– Aikaisemmin en itsekään miettinyt asiaa kovin syvällisesti, mutta nyt asenne on täysin toinen. Elinten tarve on paljon suurempi kuin luovuttajien määrä, toteaa Helge Honga.