Riitta-Maija Sykkö (KP)Äitiys- ja lastenneuvolat ovat loistavia paikkoja ottaa puheeksi perheen elintavat, sillä lähes sata prosenttia äideistä käy neuvoloissa raskaana ollessaan ja myöhemmin lapsineen. Suomen Sydänliitto on tehnyt äitiys- ja lastenneuvoloissa toimiville terveydenhoitajille Neuvokas perhe -työvälineet perheiden elintapojen tarkastelun helpottamiseksi ja päivittämiseksi.
Neuvokas perhe -ohjelman ydinosan muodostaa perheen ravitsemus- ja liikuntatottumuksia kartoittavat kortit, joiden avulla elintavoista keskustellaan. Lisäksi terveydenhoitaja saa tietokansion ja havaintokansion työnsä avuksi. Ohjelmaan on myös määritelty ajankohdat, jolloin kortit olisi hyvä ottaa neuvolakäynnillä käyttöön.
Neuvokas perhe -pilottiohjausmalli on toteutettu kymmenessä neuvolassa eri puolella Suomea viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alkupuolella. Jokaisesta kunnasta kokeiluun osallistui yksi terveydenhoitaja yhdestä äitiysneuvolasta ja lastenneuvolasta.
Yksi pilottipaikkakunnista on Nivala, jossa äitiys- ja ehkäisyneuvolan terveydenhoitaja Kaisu Alla-Huhtala osallistui Neuvokas perhe -ohjelmaa.
– Asiakkaiden kanssa keskusteltiin neuvolakäynneillä terveistä elintavoista, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Korttien täyttämisestä tuli hyvää palautetta, toteaa Kaisu Ala-Huhtala.
– Ohjelma tosin sisältää pitkälle samaa asiaa, jota muutenkin teemme ja joista keskustelemme. Siinä suhteessa ohjelma ei tuo mukanaan mitään mullistavaa uutta.
Ohjelma ei myöskään poista neuvoloiden aikapulaa, vaikka se lisätyökaluja antaisikin.
– Ajan puutteen takia on pakko hieman miettiä, mistä asioista pitää ensisijaisesti puhua, toteaa Kaisu Ala-Huhtala.
– Ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin pitäisi olla noin puolitoista tuntia, mutta kyllä siitä välillä pitää nipistää. Asiakasajat eivät muuten riitä.
Kiitosta Kaisu Ala-Huhtala antaa ohjemaan liittyvälle aineistolle. Sen avulla on helppo selvittää esimerkiksi rasvojen laatua tai sokerin määriä eri elintarvikkeissa.
– Tietoahan asiakkailla on nykyisin paljon, mutta aina sitä ei osata soveltaa käytäntöön eikä välttämättä tiedetä, paljonko sitä rasvaa suklaassa tai pizzassa on tai sokeria limsassa. Määrät saattavat yllättää. Ongelmana on myös muuttaa tieto käytännön teoiksi.
Kaisu Ala-Huhtalan mukaan raskausaika on otollista aikaa vaikuttaa perheiden elintapoihin. Usein isäkin on mukana ensimmäisellä neuvolakäynnillä.
– Miehethän syövät naisia epäterveellisemmin ja erityisesti kasvisten määrää miesten ruokavaliossa ei täytä suosituksia eli puolta kiloa päivässä.
Kaisa Ala-Huhtala on huolissaan myös lasten lihavuuden lisääntymisestä. Viimeisen 20 vuoden aikana siinä on menty huonoon suuntaan.
– Siinä perheet ovat kuitenkin avainasemassa
Ohjelman suunnittelija Johanna Koskenkorva uskoo, että ohjelmassa mukana olevat kortit voivat helpottaa neuvolakäynnillä tärkeiden asioiden puheeksiottoa. Esimerkiksi lihavan perheen kohdalla on nyt voitu lähteä liikkeelle tottumuksista eikä itse painosta, toteaa Johanna Koskenkorva.
Menetelmää on hänen mukaansa pidetty myös systemaattisena ja havainnollisena.
Sydänliiton kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski on sitä mieltä, että terveydenhoitajien ravitsemuskoulutusta pitäisi lisätä. Terveydenhoitajien koulutuksessa ravitsemusta käsitellään yleensä muiden kurssien ja aiheiden yhteydessä. Lisäkoulutustarjontaakin kyllä on, mutta koulutukset ovat usein aika kalliita.
– Terveydenhoitajien kouluttaminenhan olisi varsinaisesti ravitsemusterapeuttien tehtävä, mutta heitä palkataan liian vähän, Lahti-Koski toteaa.
Sydänliitto järjestää Neuvokas perhe -ohjelman kehittämisvaiheessa koulutusta terveydenhoitajille. Ohjelmaan kouluttaminen on tarkoitus saada tulevaisuudessa sisällytettyä terveydenhoitajia kouluttavien ammattikorkeakoulujen opetukseen.