Elintarviketeollisuus ottaa käyttöön yhteiseurooppalaisen ravintosisältömerkinnän. Uusi merkintä kertoo kuluttajalle, minkä verran yksi annos sisältää energiaa ja keskeisiä ravintoaineita.

Lisäksi merkintä kertoo energian ja ravintoaineiden osuuden viitteellisestä päivittäisestä saannista. Vapaaehtoisesti käyttöön otettavalla merkinnällä on tarkoitus tukea kuluttajien ruokavalioon liittyviä valintoja.

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ovat sisältäneet tähänkin asti paljon tietoa tuotteen terveellisyydestä, ravinto- ja lisäaineista. Moni kiireinen kaupassakävijä jättää kuitenkin merkinnät lukematta, sillä pienellä kirjoitettua tekstiä ei näe lukea, teksti on hankalassa paikassa tai se hukkuu värilliselle pohjalle. Tekstin sisältökin saattaa jäädä mysteeriksi.

Pakkausmerkinnöillä on kuitenkin suorastaan kansanterveydellistä merkitystä, sillä elintarvikkeista yli 90 prosenttia on nykyisin pakattuja tuotteita.

Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijan Annika Marniemen mukaan kuluttajat haluavat pakkausmerkintöjä. Tietotaitoa niiden tulkitsemiseen ei kuitenkaan ole riittävästi.

Kokkolalainen Rauni Lampela joutuu tutkimaan elintarvikepakkausten merkintöjä tarkkaan poikansa diabeteksen takia.

– Ensisijaisesti tutkin hiilihydraatteja. Ne on merkitty pakkauksiin yleensä hyvin. Ongelmana on kuitenkin se, että tekstit ovat aivan liian pienellä. Jos pienessä pakkauksessa on merkintöjä usealla kielellä, joutuu pakkausta vääntämään ja kääntämään, että löytää joukosta omansa, Rauni Lampela toteaa.

– Lisäainemerkinnöistä on vaikea saada selvää. En niitä yleensä edes tutki. Selkeämmät merkinnät olisivat tervetulleita.

Myös Kokkolan kuluttajaneuvojan Kirsti Korpiahon mielestä pakkausten merkinnät ovat aivan liian pienellä ja tekstin ja pohjan väriyhdistelmät hankaloittavat lukemista. Punaisella pohjalla musta pieni teksti häipyy.

– Pakkausmerkinnöistä valitetaan kuitenkin harvoin. Vuodessa tulee vain muutamia valituksia. Enemmän kysellään esimerkiksi sitä, mitä tarkoittaa ”parasta ennen” -merkitä tai viimeinen käyttöpäivä.

Annika Marniemen mukaan ulkomailla pakkausmerkinnät voivat olla todella villejä, sillä pakkausmerkinnöissä voi lukea vaikka rasvaton tikkari.

Uudessa viitteelliseen päiväsaantiin perustuvassa merkintätavassa pakkauksen etupuolelle tulee kuvake, joka kertoo annoksen tai muun elintarviketta tyypillisesti käytettävän määrän, kuten kappaleen tai purkin, energiasisällön sekä sen prosenttiosuuden aikuisen viitteellisestä kahdentuhannen kilokalorin päiväsaannista.

Tavoitteena on, että jo elintarvikepakkauksen ”etusivulle” tulee kaikki oleellinen tieto elintarvikkeen terveellisyydestä, esimerkiksi annoksen energiamäärä.

– Annoskoon ilmoittaminen voi myös herättää huomaamaan, että eihän esimerkiksi 1,5 litran limsapullo olekaan yksi annos, Marniemi toteaa.

Marniemen mielestä kuluttajien ei tarvitse välttämättä tuijottaa esimerkiksi ravintosisältötietojen hiilihydraattipitoisuutta. Jo esimerkiksi se, onko tuote täysmehu vai mehujuoma, kertoo tarvittavan. Täysmehuun ei ole lisätty sokeria, mehujuomaan on.

Pakkauksen muilla sivuilla kerrotaan kuvakkeilla tai taulukkona vastaavat tiedot sokerista, rasvasta, tyydyttyneestä rasvasta ja natriumista. Pakkauksessa voi olla tiedot myös proteiinista, hiilihydraateista ja kuidusta.

Uusi merkintä on jo otettu käyttöön suurimmissa yrityksissä Euroopassa, ja se yleistyy kaikissa EU-maissa tänä ja ensi vuonna. Suomessa merkintä otetaan käyttöön vähitellen uusien tuotteiden lanseerauksien tai pakkausmateriaalien uudistamisen yhteydessä. Ensimmäiset uudella tavalla merkityt tuotteet tulevat myyntiin syksyn aikana. Ensi keväänä myynnissä on jo monia tuotteita, joista viitteellinen päiväsaantimerkintä löytyy.

Asetuksen myötä kohdataan kuitenkin myös haasteita, sillä esimerkiksi suomalaisille tutut vähäsuolainen-merkinnät poistuvat elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Myös kevyt-merkintöihin tulee muutoksia, sillä asetuksen myötä on myös ilmaistava, miksi tuote on tavanomaista kevyempi.