Hanne Yli-Parkas
KOKKOLA (KP)Silmät menevät väkisinkin kiinni, kun erikoishermoratahieroja Tuija Peuraharju hieroo niskaa, ohimoita ja rintakehää. Välillä kevyillä, välillä hieman voimakkaammilla painalluksilla Peuraharju käsittelee hermoratojeni heijastepisteitä ja hoitaa maksaa sekä selkää. Kaksi vuotta sitten erikoishermoratahierojaksi valmistunut Peuraharju kertoo, että 4000–5000 vuotta vanha kiinalainen lääketieteen muoto on läheinen akupunktiolle. Neulojen sijaan hermoratahieronnassa hoidetaan elimiä ja sairauksien oireita painelemalla ja pyörittämällä tiettyjä pisteitä. Jokaiselle vaivalle on oma pisteensä.
– Kysyn ennen hieronnan aloittamista asiakkaalta joukon kysymyksiä. En uteliaisuuttani, vaan kysymyksillä kartoitetaan sekä ensisijainen kipu ja se, mitä kautta sitä lähdetään hoitamaan. Tärkeintä on selvittää kivun perimmäinen syy, sillä hoito on turhaa, jos sillä ei poisteta syytä. Vertaan ihmistä usein autoon. Jos auton tankissa on reikä, voit tankata autoa ja se kulkee. Mutta jos et tuki reikää, ongelma ei poistu koskaan, Tuija Peuraharju selvittää.
Reumapotilaista
vatsavaivoihin
Suomeen 70-luvulla rantautunut, mutta edelleen melko tuntematon erikoishermoratahieronta sopii Tuija Peuraharjun mukaan kaikille, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Hänen nuorin asiakkaansa on ollut yhdeksänvuotias, vanhin 90. Sydänvaivat eivät estä hierontaa, mutta raskaana oleville tai kahdeksan viikon sisään leikkauksessa käyneille hierontaa ei suositella.
– Hoito käynnistää kehossa erilaisia reaktioita, joten raskaana oleville hieronta ei käy keskenmenovaaran vuoksi. Toisaalta, hierontaa voi käyttää synnytyksen käynnistykseen. Hermoratahieronnassa ihoa pidetään suojana, joten leikkaushaava on rikkonut sen suojan. Kahdeksan viikkoa on sopiva aika odottaa, oli kyse sitten pienestä hampaanpoistosta tai isommasta leikkauksesta.
Peuraharjun mukaan eniten hermoratahierontaa käyttävät reumapotilaat, unettomat sekä issiaksesta, migreenistä tai vatsavaivoista kärsivät. Uusia tulokkaita Peuraharjun vastaanotolle ovat tenniskyynärpääpotilaat, jotka lääkärit ovat ohjanneet hermoratahieronnan pariin.
– On todella mukava kuulla, että lääkäritkin suhtautuvat tähän myönteisesti ja haluavat asiakaan parasta. En pidä sanasta vaihtoehtohoito, sillä tämä on enemmänkin täydentävä hoito perinteisen lääketieteen ohessa. Hoidot tukevat toisiaan, jolloin saadaan hyvä hoitopaketti. Nämä eivät sulje toisiaan pois, Peuraharju muistuttaa.
Hän kertoo huomanneensa, että erityisesti 20-25 -vuotiaiden nuorten hartiat ja selät ovat huonossa kunnossa. Pienestä pitäen television, pelilaitteiden ja tietokoneiden äärellä istunut sukupolvi ei ole saanut hyötyliikuntaa edes koulumatkoillaan. Opiskelujen jälkeen näyttöjen äärellä istuminen jatkuu työpaikoilla.
– Niitä hedelmiä korjataan nyt. Ihminen ei ole kuitenkaan se auto, eikä meihin saa varaosia. Itseään täytyy hoitaa. Ikävä vain, että moni huomaa sen liian myöhään, Tuija Peuraharju harmittelee.
Elämänlaatua
paremmaksi
Peuraharju haluaa muistuttaa, ettei erikoishermoratahieroja voi luvata, että kivun syy poistuisi kokonaan, mutta sillä voidaan helpottaa oireita ja parantaa elämänlaatua. Pelkkään rentoutumiseen riittää kerta silloin tällöin, mutta varsinaiseen hoitoon hän suosittelee vähintään viittä hierontakertaa, viikon välein.
– Monet kyselevät ennen hierontaa, sattuuko tämä. Ihmisten kipukynnykset ovat kuitenkin erilaisia, ja ne vaihtelevat jopa jäsenittäin. Ihanimmillaan hermoratahieronta tuntuu kampaajan päänahanhieronnalta, pahimmillaan se tuntuu samalta, kuin iskisi kyynärpään laiskansuoneen. Hierojan olisikin löydettävä se veteen piirretty viiva, että asiakas tuntee saavansa hoitoa, mutta niin, ettei tarvitse jännittää. Asiakkaalla onkin oikeus ja velvollisuus hihkaista, jos sattuu, Peuraharju hymyilee.