Noin kymmenen vuoden tauon jälkeen Suomen markkinoille palasi Fiatin Croma-mallinimi. Cromaa oli myynnissä 90-luvun alkupuoliskolla kunnes Marea syrjäytti sen.

Nykyistä Cromaa ei kannata edes verrata aikaisempiin, sillä niin erilainen auto on. Auton esitteissä korostetaan laajasti mallin italialaista muotoilua. Takasivuovissa on jopa erillinen italialaista muotoilua kuvaava symboli. Italialaisuus on varmasti myyntivaltti Etelä-Euroopan maissa, mutta Suomessa ei ehkä niinkään.

Joka tapauksessa Giorgetto Giugiaro on luonut uudesta Cromasta matkustamon sisätiloiltaan suuren auton. Ulkoa katsottuna ei usko, miten paljon autossa on tilaa niin edessä kuin takana istuville. Istuimien sijoittelussa on tila-autonkin tuntua, sillä ne ovat selvästi korkeammalla kuin monissa perinteisissä farmariautoissa. Etenkin takapenkille meno sujuu helpommin kuin monissa muissa malleissa..

Croma on esimerkiksi 16 senttiä korkeampi kuin Renaul Laguna ja noin kymmenen senttiä korkeampi kuin Opel Vectran farmarimalli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Cromassa mahtuu isokin ihminen istumaan takana helposti. Ainoa huono puoli korkeudesta on pesun koittaessa; mikäli aikoo pestä autoa omin käsin, Croman kattopesussa joutuu todella kurkottamaan.

Pituussuunnassa matkustamon avaruus vie vähän tavaratilan kokoa. Takapenkit pystyasennossa esimerkiksi Ford Mondeossa ja Opel Vectrassa tavaratila on hieman suurempi kuin Cromassa. Lisäksi jo aikaisessa vaiheessa viistosti laskeva takalasi vie osan tavaratilasta.

Ulkoa katsottuna Cromassa on muutamia omaperäisiä yksityiskohtia. Esimerkiksi ovenkahvat ovat hyvin cromamaiset. Kuljettajan paikalla istuessa ison auton tuntu heijastuu myös hallintalaitteista. Ratista voi ohjata muun muassa vakiona tulevan radio/cd-soittimen toimintaa. Valot ja lasinpyyhkimet toimivat paksuista viiksistä. Äkkiseltään vaihdekeppi tuntui olevan vähän liian lähellä keskikonsolin lämmityslaitteen säätimiä, koska kättä tarvitsee taivutella, jos lämmityslaitteen säätöjä haluaa muuttaa kolmos- tai viitosvaihteella ajettaessa.

Lähes muovisen näköisen virta-avaimen paikka on käsijarrun vieressä etupenkkien välissä. Pimeällä autoon tullessa virta-avaimen paikka valaistuu mukavasti heti ovien avauduttua.

Etupenkkien kyynärnojan välissä on jäähdytettävä tavaralokero. Harmi vain, että esimerkiksi Suomessa myynnissä olevat puolet litran limsapullot eivät aivan mahdu tilaan.

Tuulilasi on tila-automaisesti suuri kooltaan, mutta niin takalasi kuin tuulilasikin puhdistuvat pyyhkimillä erinomaisesti.

Koeajossa oli pienimmällä diesel-koneella varustettu Croma. Dieselin huomasi oikeastaan vain käynnistettäessä, sillä startin jälkeen moottorin ääni kuului selvästi. Ajossa – kiihdyttäessäkään – moottori ei pitänyt mainittavaa ääntä.

Kulutusta on saatu laskettua kuutosvaihteen käytöllä, mutta välityksissä saattaa olla parannettavaa Suomen nopeusrajoitusten takia. Kuutosella ei käytännössä voinut ajaa kahdeksaakymppiä, sillä vääntö joutui lujille alle 1500 kierroksessa. Moottoritienopeuksissa kuutosvaihde on ihanteellinen, mutta Suomen talvinopeuksissa sen voi käytännössä unohtaa.

Neloselta ja vitoseltakin ohituskiihtyvyyttä koeautomallista löytyi ihan kivasti. Myöskään jousituksessa ei ole moitteen sijaa.

Cromaa tehdään tällä hetkellä useammalla bensiini- ja diesel-moottorilla. Hevosvoimien kirjo on 120:sta 200:aan. Automaattivaihteisto on saatavilla niin bensa- ja diesel-koneisiin. Turvallisuusasioista kertoo paljon se, että Croma sai hiljattain EuroNCAP-törmäystestissä täydet viisi tähteä.

Croman hintataso on verraten kilpailukykyinen vastaavankokoisiin malleihin verrattuna. Myös pitkä takuuaika houkuttelee varmasti autokuumeessa olevia. Varustelutasossa voi olla melkoisestikin eroja tämän hintaluokan autoissa.