D-vitamiinin lisääminen nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin on saavuttanut tavoitteensa. Suomalaisten D-vitamiinitason on parantunut selvästi. Vuonna 2002 elimistön D-vitamiinitilanne oli riittämätön noin 40 prosentilla suomalaisväestöstä, mutta vuonna 2004 D-vitamiinivajetta potevien määrä oli pudonnut noin 20 prosenttiin väestöstä. Suomessa on silti edelleen riskiryhmiä, joilla D-vitamiinin saanti jää jatkuvasti alle tavoitetason.

Tutkija Heli Viljakainen sosiaali- ja terveysministeriöstä on selvittänyt suomalaisten D-vitamiinitasoa. Hän esitteli selvityksen tuloksia Suomen Osteoporoosiliiton seminaarissa.

Nestemäisten maitovalmisteiden ja levitettävien ravintorasvojen aiempaa runsaampi D-vitaminointi aloitettiin vuonna 2003. Lisäystä pidettiin tarpeellisena, koska monissa tutkimuksissa ilmeni, että suomalaisten D-vitamiinin saanti on ollut niukkaa etenkin talvisin. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus antoi luvan lisätä D-vitamiinia nestemäisiin maitovalmisteisiin 0,5 mikrogrammaa desilitraa kohti ja levitettäviin ravintorasvoihin 10 mikrogrammaa sataa grammaa kohti.

Maidon merkitys
noussut

STM:n seurantatutkimukseen osallistui kaikkiaan reilut kuusisataa 4–74-vuotiasta suomalaista ennen vitaminoinnin aloittamista talvella 2002 ja sen jälkeen talvella 2004. Tutkittavien D-vitamiinin saantia arvioitiin kyselylomakkeiden ja ruokapäiväkirjojen pohjalta. Elimistön D-vitamiinitilanne määritettiin verikokeilla.

Erityisesti maitovalmisteiden D-vitaminointi on vaikuttanut myönteisesti väestön D-vitamiinin saantiin. Vuonna 2002 maidon osuus aikuisten D-vitamiinin saannista oli kuusi prosenttia, kun se vuonna 2004 oli kasvanut 23 prosenttiin. Vastaavasti esimerkiksi 4–17-vuotiaat tytöt saivat yhdeksän prosenttia ravinnon D-vitamiinista maidosta vuonna 2002, kun vuonna 2004 osuus oli kasvanut 35 prosenttiin.

Lapset ja nuoret
riskiryhmiä

D-vitamiinin parantuneesta saannista huolimatta Suomessa on edelleen väestöryhmiä, joilla vitamiinin saanti jää alle tavoitetason. Vuonna 2004 saanti jäi alle suositusten 4–6-vuotiailla lapsilla, 14–17-vuotiailla tytöillä, 29–37-vuotiailla aikuisilla sekä 72–77-vuotiailla naisilla. Kun D-vitamiinia sisältävien valmisteiden käyttö otetaan huomioon, niin keskimääräinen saanti yltää suositellulle tasolle kaikissa muissa ryhmissä paitsi 4–6-vuotiailla lapsilla sekä 14-–7-vuotiailla nuorilla.

– Näille ryhmille on tyypillistä, että ne käyttävät keskimääräistä vähemmän kaikkia D-vitamiinin lähteitä, jolloin vitamiinin kokonaissaanti jää alhaiseksi, Heli Viljakainen selvittää.

Nykyinen D-vitamiinin saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa 3–60-vuotiaille ja 10 mikrogrammaa vuorokaudessa alle 3-vuotiaille sekä yli 60–vuotiaille.

Tutkimuksen toteuttaneen työryhmän mukaan ravintosuosituksia vastaavalla ruokavaliolla saa riittävästi D-vitamiinia. Jos kalan, nestemäisten maitovalmisteiden ja levitettävien ravintorasvojen käyttö on niukkaa, D-vitamiinilisän käyttöä olisi hyvä harkita ainakin talvella. Täydennettyjä elintarvikkeita käyttämällä ei ole D-vitamiinin liikasaannin vaaraa. Sen sijaan vitamiinilisien liian runsaaseen käyttöön on syytä kiinnittää huomiota.