Valitettavaa on, että hammaslääkäripelon vuoksi myös Keski-Pohjanmaalla hampaat jäävät joissakin tapauksissa hoitamatta. Sen seurauksena pahimmillaan hengenvaarallisesti tulehtuneita, märkiviä hampaita parannetaan sairaalassa antibioottitiputuksella.

Hammaslääkäripelosta aiheutunut ääritilanne on ehkäistävissä monin tavoin.

– Peloista kärsivää asiakasta rauhoittaa hammaslääkärin osaaminen, käyttäytyminen, luottamuksellinen suhtautuminen, huomioon ottaminen, rauhallinen ja turvallisuutta herättävä ympäristö sekä toimenpiteiden selittäminen ennen ja jälkeen, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan erikoishammaslääkäri Marjaliina Bäck luettelee.

Hän muistuttaa, että asiakkaille, etenkään lapsille, ei saa valehdella. Esimerkiksi puudutuspiikin pistäminen aiheuttaa usein kipua.

Tärkeää on kertoa asiasta suoraan myös lapselle, kuten muustakin hammaslääkärikäyntiin liittyvästä.

Hammaslääkäripeloista pääsee parhaiten, kun hammaslääkäri kykenee luottamukselliseen suhteeseen asiakkaan kanssa. Siksi hammaslääkäri ei saisi alati vaihtua. Tärkeää on myös, että asiakas kykenee tunnustamaan itselleen kärsivänsä hammaslääkärikammosta.

Väriterapiasta
lääketieteeseen

Työskennellessään Bäck käyttää lääkärin valkoista takkia, mutta sen alle hän pukee värikkäitä vaatteita. Ammattilainen on iloinen siitä, että vaikka puhtausvaatimukset asettavat rajoja, keskussairaalassa viihtyvyyteen on satsattu värien avulla. Bäckin työpisteessä on esimerkiksi kirsikanvärinen asiakastuoli ja tauluja seinillä.

Tunnelmaa keventää myös taustalla soiva musiikki, jota Bäck hyödyntää myös yksityisvastaanotolla.

– Koska en tee kirurgisia toimenpiteitä, yksityisvastaanotollani ei tarvitse olla yhtä steriiliä kuin sairaalassa. Yksityisvastaanotolla minulla on myös aromituoksuja ja joulunaikaan kynttilöitä.

Jos muut keinot eivät tepsi, asiakkaan pelkoa voidaan huojentaa rauhoittavalla esilääkityksellä ja ilokaasulla. Nukuttamalla pelot sysätään syrjään vain yksityisvastaanotolla. Yleensä se on tarpeen vain kerran käyntihistoriassa.

Pelko vähentynyt

Joidenkin tietojen mukaan jopa puolet suomalaisista potee jonkinasteista hammaslääkäripelkoa. Pelkojen vuoksi hammaslääkärissä käyntiä karttelee kymmenkunta prosenttia kansalaisista. Pelko lukeutuu siis yleisimpiin ja vaikuttaa ajoittain olevan "geeneissä", vai mistä lie johtunee, että hyvinkin nuoret arastelevat hammaslääkärissä käyntiä?

Tiettävästi pelko on yleisempi naisilla kuin miehillä, sitä esiintyy eniten 35–49-vuotiailla ja se liittyy hampaanpoistoon. Aikuisilla pelko liittyy usein aiempiin epämiellyttäviin kokemuksiin, lapsilla pistämiseen ja yleiseen valkotakkikammoon.

Kokkolanseudun terveyskeskuksen johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja on kuitenkin sitä mieltä, että viime vuosina hammaslääkäripelot ovat kaiken kaikkiaan vaimentuneet. Pelon voittamista on edesauttanut merkittävästi se, että yhä useammat myöntävät pelkäävänsä hammaslääkärikäyntiä. Kun henkilöstö tietää asiakkaan tuntemuksista, niitä on helpompaa yhteispelillä lievittää.

Marjaliina Bäck muistuttaa, että ennen vanhaan asiakkaan tunteita ei otettu huomioon, kuten nykyään. Nykyään hammaslääkärikäynnit kuuluvat myös tietyllä tapaa oman terveydenhoitamisen rutiineihin ja niistä jokaisella on paljon kokemusta.

Toisaalta ihanteellisesta 90-luvusta, jolloin lääkärit tarkistivat vuosittain ja hoitajat fluorasivat koululaisten hampaat lukuvuoden aikana useaan otteeseen, on tultu takapakkia. Karkin ja muun makean syömisellä on liian vahva rooli ruokakulttuurissa samalla kun hampaiden ennaltaehkäisevä hoito on vähentynyt. Harventuneissa tarkastuksissa löydetään yhä enemmän reikiä, joita on hoidettava toimenpiteillä, jotka voivat tehdä kipeää. Kivusta taas aiheutuu pelkoja.

– Kaiken A ja O on ennaltaehkäisy: hampaiden peseminen fluoritahnalla ja langoittaminen, Bäck painottaa.